Fiksu syö suomalaista ja pysyy terveenä

Kotoisista raaka-aineista valmistettu ruoka sopii terveydestään huolehtiville, olipa näkökulma ruokailuun mikä tahansa. Metsät, vedet ja maatilat tuottavat aineksia, joiden ravintoarvot ovat peräisin pohjoisen väkevästä luonnosta.

Pohjoismaisista raaka-aineista koostetulla ruokavaliolla on todistetusti myönteisiä terveysvaikutuksia. Niin kutsuttu pohjoismainen tai Itämeren ruokavalio muistuttaa paljon esivanhempiemme arkimuonaa: se sisältää täysjyväviljavalmisteita, kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä tietysti kalaa ja kohtuullisesti lihaa. Kovat rasvat ovat kuitenkin vaihtuneet rypsiöljyyn, jonka terveyshyödyt on tunnistettu tutkimuksissa. Maitotuotteissa suositellaan vähärasvaisia versioita.

Kotoisat viljat edistävät terveyttä

Viljatutkimus on selvittänyt erityisesti kauran ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Täysjyväkaurassa on runsaasti kuitua, vitamiineja, mineraaleja ja antioksidantteja. Kauran sisältämä beetaglukaani alentaa veren kolesterolia ja tasapainottaa verensokeria. Gluteenittomana kaura sopii lähes kaikille. Lisäksi rukiista löydetään yhä uusia hyviä ominaisuuksia.

Marjat talteen metsästä

Monelle on yllätys, että kotimaisia syötäviä marjoja löytyy pitkälti yli 30 lajia luonnossa ja puutarhoissa. Oletko maistanut mesimarjaa, juolukkaa, kaarnikkaa tai variksenmarjaa? Kotimaiset marjapakasteet auttavat niitä, joiden lempihommiin ei kuulu marjojen poiminta ja aherrus keittiössä.
Metsät ja suot kasvattavat marjasadon ilman keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita. Suomessa onkin maailman suurin sertifioitu luomukeruuala.

Marjoja suositellaan syötäväksi noin 2 dl päivässä. Nehän maistuvat vaikka välipalapirtelössä tai aamiaisella puuron tai jugurtin kanssa. Elintarviketeollisuus kehittää jatkuvasti uusia innovaatioita marjoista, ja niitä onkin saatavana monenlaisissa pakkausmuodoissa, soseina, juomina, pakasteina ja kuivattuina.

Marjat sisältävät runsaasti bioaktiivisia yhdisteitä, polyfenoleja. Niiden on todettu toimivan antioksidantteina, estävän haitallisten mikrobien, virusten ja jopa syöpäsolujen kasvua, alentavan verenpainetta ja hillitsevän tulehduksia. Tutkimukset viittaavat siihen, että marjoilla olisi myös kroonisilta sairauksilta suojaavaa vaikutusta.

Sienetkin ovat superfoodia

Luonnossamme kasvaa myös satoja syötäväksi kelpaavia sienilajeja. Niistä kannattaa opetella parikymmentä herkullisinta ja suunnata korin kanssa metsään. Liikunnan ja löytämisen ilon lisäksi niistä saa terveellistä lisää ruokapöytään.

Suuri kuitupitoisuus on sienten terveysvaikutuksista tärkein. Niiden beetaglukaanikuitu on hyväksi ruuansulatukselle ja sen tiedetään ehkäisevän paksusuolen syöpää.

Erityisesti kantarellissa ja suppilovahverossa on runsaasti D2-vitamiinia. Lisäksi sienet sisältävät D-vitamiinin esiastetta ergosterolia, joka kasvisterolien tapaan saattaa alentaa kolesterolia.
Kivennäisten ja hivenaineiden lähteenä sienet ovat superfoodia. Metsäsienistä saa kaliumia, rautaa, sinkkiä ja seleeniä. Natriumia ne sisältävät vain niukasti.

Teollisuus mukana terveystalkoissa

Elintarviketeollisuus ottaa tuotekehityksessään huomioon kansalliset ravitsemussuositukset ja kuluttajien toiveet terveellisemmistä tuotteista. Teollisuuden ja viranomaisten hyvä yhteispeli on Suomessa ”maan tapa” ja sen tuloksilla on kansanterveydelle suuri merkitys. Suolan vähentäjänä teollisuus on tehnyt pitkäjänteistä työtä jo 80-luvulta alkaen. Uusimpana innovaatioina ruokasuolalle on kehitetty vaihtoehtoja, joilla tuotteisiin saadaan tuttu suolaisuus ilman natriumia. Sopivia luonnollisia makuaineita on löydetty maidon herasta ja lihan peptideistä.

Tuotekehityksessään teollisuus pyrkii vähentämään myös lisätyn sokerin määrää. Toisaalta keinomakeutteiden suurin suosio on hiipunut. Esimerkiksi aamiaisjugurteista on viime aikoina tullut tarjolle entistä vähäsokerisempia vaihtoehtoja, joissa makeutta tuo ainoastaan marjojen oma sokeri. Nämä kiinnostavat etenkin pienten lasten vanhempia, mutta myös omasta terveydestään huolehtivia aikuisia.