Hyvää Suomesta 25 vuotta -seminaari juhlisti yhteistyötä ja edelläkävijyyttä

Hyvää Suomesta 25 vuotta -seminaari juhlisti yhteistyötä ja edelläkävijyyttä

26.11.2018
Hyvää Suomesta -merkki on merkittävin ruokaketjun yhteistyön rakentaja EU-kaudella. Ruoan suomalaisesta alkuperästä viestivä merkki juhli perjantaina 23. marraskuuta 25-vuotista taivaltaan jatkuvaa yhteistyötä korostaen.

Ministeri Jari Leppä kohdisti kiitokset Hyvää Suomesta -merkkiä eteenpäin vieneille.

Hyvää Suomesta -merkki syntyi, kun uuden kilpailuasetelman koettiin uhkaavan kotimaista elintarvikeketjua EU-jäsenyyden myötä, jolloin säännelty kotimarkkina muuttui Euroopan unionin laajuisiksi sisämarkkinoiksi. Tarve viestiä suomalaisesta ruoantuotannosta oli kova vuonna 1993, ja vuonna 2018 merkki on yhä ajankohtaisempi.

- Tarvitaan selkeä merkki viitoittamaan valintoja, ja meidän on luotava sille yhä uudestaan vahva sisältö, viesti suomalaisen ruoan laadusta. Tavoitteemme on maailman paras ruoka, ja kotimaisen valinnan on oltava helppoa. Se on merkin ytimessä, ja samaan hallitus pyrkii ajamalla alkuperämerkintöjen vaatimusta, Leppä totesi.

Ministeriä huoletti, että pidämme ruokaan liittyviä asioita liian itsestään selvinä. Hän nosti esiin Taloustutkimuksen Suomi syö 2018 -tutkimuksen, jonka mukaan nuori kuluttaja miettii yhä enemmän valintojensa vaikutuksia, alkuperää, eettisyyttä ja ympäristön tilaa.

- Tämä on tervetullut uusi suunta, ja haastaa meidät kertomaan vielä avoimemmin tuotannosta ja tuomaan esiin suomalaisen viljelyn ja kotieläintalouden kestävyyttä. Ruokatieto vastaa haasteeseen ja tuo tärkeän viestin kuluttajille jatkossakin. Jatketaan hyvää yhteistyötä suomalaisen ruoan puolesta, Leppä summasi.

- Hyvää Suomesta on ollut jo kymmenen vuotta tunnetuimpien brändien kärkeä. Se on vakiinnuttanut asemansa ja menestyy merkkiviidakossa. Yksi yhteinen merkki on vahvuus. Kiitos erityisesti Ruokatieto Yhdistys ry:n toiminnanjohtajalle Tiina Lampisjärvelle uraauurtavasta työstä, jota olet tehnyt lähes koko 2000-luvun.

Huoltovarmuus vs. globaalin ruokaturvan tarve

Tutkija Kaisa Karttunen e2 Tutkimuksesta korosti globaalin ja lokaalin jatkuvaa vuorovaikutusta.

- Suomi ei ole ruuantuotannon suurvalta, mutta merkityksemme globaalissa ruuantuotannossa kasvaa ilmastonmuutoksen takia. Kestävä kotieläintuotanto puoltaa paikkaansa osana ruokajärjestelmän kokonaisuutta, koska se tuo mukanaan kaivattua monimuotoisuutta, Karttunen totesi.

Jotta voidaan tuottaa ruokaa kestävästi kaikille, täytyy maailmanlaajuisesti kiinnittää huomiota kolmeen seikkaan: ruokahävikki pienemmäksi, ruokavaliot kestävämmiksi ja maatalous tuottavammaksi.

- Suomessa on viljelymaata kaksi kertaa enemmän asukasta kohden kuin maailman maissa keskimäärin ja makeaa vettä eniten asukasta kohti EU:ssa. Meillä on valtavasti resursseja tuottaa ruokaa, ja ne tuovat vastuun, että meidän pitää tuottaa riittävästi ruokaa omalle joukolle. Meidän ei kannata eristäytyä, mutta pidämme ohjat omissa käsissä: teemme itse päätökset miten tuotetaan. Kun ruoka tulee muualta, muut kantavat ympäristövaikutukset, Karttunen huomautti.

Kansanedustaja, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen toi tilaisuuteen maataloustuottajan terveiset. Hän korosti suomalaisen ruoan vahvuuksia ja mahdollisuuksia.

- Koska suomalainen ruoka on hyvää sanan monessa merkityksessä, nimi Hyvää Suomesta on äärimmäisen osuva. Elintarvikeketjun vapaaehtoiset toimet todistavat halusta tuottaa maailman parhaita elintarvikkeita ja niistä saadaan yhteinen agenda viestinnälle, Viljanen sanoi.

Kotimainen maidon- ja lihantuotanto on suhteellisesti edullisempaa ympäristölle kuin missään muussa maassa. MTK:n työn alla olevassa ilmasto-ohjelmassa on tavoitteena jopa kokonaan hiilineutraali maataloustuotanto.

Pirstaloituvat ruokavaliot

Hyvää Suomesta -merkin jatkuvasta uudistumisesta kertoo se, että myös hyönteisruoalle on luotu kriteerit, ja kaksi yritystä on ottanut merkin käyttöön hyönteistuotteissaan.

Tämänhetkistä ruokakeskustelua puolestaan kehystää lihan haastettu asema, totesi Tampereen yliopiston professori Piia Jallinoja. Lihan kokonaiskulutus on nousussa huolimatta ilmastodieetin ja vegaanihaasteen kaltaisista ilmiöistä, eikä ilmiö näy tilastoissa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ruokakolmiossa liha on siirretty pyramidin huipulle, harvoin nautittaviin ruoka-aineisiin, ja Jallinoja näkee pienen liikahduksen kasvissyömisen suuntaan.

- Miten Suomi söi 2008 - 2016 -tutkimuksen vastaajista kahdeksan prosenttia sanoi, että heidän ruokavalionsa ei sisällä punaista lihaa. Se ilmentää kuluttajakäyttäytymisen muutosta, ja mielikuvat vegaaneista muuttuvat. Ennen askeettinen ja tylsä on nyt trendikästä, herkullista, ekologista ja eettistä, Jallinoja totesi.

Rajojen etsiminen yltäkylläisyyden keskellä johtaa siihen, että ihmiset hakevat keinoja toimia eettisesti oikein. Perinteinen lihaan, maitoon ja kalaan perustuva ruokavalio käy ikään kuin jatkuvia neuvotteluja modernien vaihtoehtojen kanssa.

Yhteistyön voimaa

HKScanin toimitusjohtaja Jari Latvanen viittasi Suomi syö -tutkimuksen lukuihin, joiden mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta pitää tärkeänä syödä kotimaista ruokaa. Yhtä moni uskoo, että suomalaiset elintarvikkeet ovat turvallisempia kuin ulkomaiset.

- Muutos suomalaisten asenteissa on merkittävä. Kaksi vuotta aiemmin tehdyn vastaavan tutkimuksen mukaan oltiin 73 prosentin tasolla. Nyt suomalaisista jopa 78 prosenttia pitää tärkeänä syödä kotimaista ruokaa. Tulos on ilahduttava ja antaa kotimaiselle elintarviketeollisuudelle hyvät lähtökohdat menestyä tulevaisuudessa, Latvanen totesi.

Latvanen korosti koko suomalaisen elintarvikealan vastuuta varmistaa tuotteidensa kilpailukyky.

- Pärjätäksemme meidän on tarjottava ja kehitettävä kuluttajille heidän mieltymystensä mukaista ruokaa. Kotimaisen teollisuuden vastuulla on olla maailman huipulla niin innovaatioissa ja brändäämisessä, tuotannon tehokkuudessa kuin kuluttajatarpeiden tuntemisessakin.

Latvanen toivoi Hyvää Suomesta -merkin kehittyvän ajassa ja olevan jatkossakin vahva osoitus alan korkeasta laadusta.

Yhteistyön voimaan uskoi myös Keskon pääjohtaja Mikko Helander. Hän nosti esiin faktan, että ruoka on Suomessa halvempaa kuin koskaan.

- Paljonko ollaan valmiita maksamaan hyvästä ruoasta, tai paljonko on oltava valmis maksamaan laadukkaasta, turvallisesta ruoasta?

Valtaosa suomalaisista pitää tärkeänä syödä suomalaista ruokaa, mutta se ei Helanderin mukaan tarkoita sitä, että he ostaisivat sitä tai olisivat valmiita maksamaan hintapreemiota.

- Tuotantokustannukset ovat Suomessa korkeammat, tasoa pitää kompensoida paremmalla hinnalla. Se on haaste maataloudelle, elintarviketeollisuudelle ja kaupalle. Meidän pitää tästä syystä pystyä tiivistämään yhteistyötä, ja tarjota tuotteita ja palveluita, jotka takaavat että suomalaiset ymmärtävät suomalaisen ruoan arvon ja ovat valmiita maksamaan korkeaa hintaa. Ilman korkeampaa hintaa ei ole tulevaisuutta elintarvikeketjussa, Helander profetoi.

Helander viittasi puolen miljardin euron vajeeseen maataloustuotannon kannattavuudessa. Koko päivittäistavarakaupan tulos on 300 miljoonaa euroa, joten summaa ei voi napata kaupalta, Helander huomautti.

- Suomalainen ruoka ei ole itsestäänselvyys. Meidän yhteinen tehtävämme on suomalaisen ruoan arvon nostaminen. Ainoa keino alkutuotannon pelastamiseksi on asettaa puhtaalle suomalaiselle ruoalle parempi hinta, Helander jyrähti.

Juhlaseminaarin loppupuheenvuorossa Ruokatieto Yhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Antti Sahi korosti Ruokatiedon roolia viestintätalona ja yhteistyöfoorumina. Hyvää Suomesta -merkki on kohonnut 25 viidessä vuodessa nollasta Suomen arvostetuimmaksi alkuperämerkiksi.

- Alkuperämerkki on alusta asti ilmaissut suomalaista laatua. Ratkaisua odottaa kysymys, miten kertoa suomalaisen ruoan erinomaisuus ymmärrettävästi eteenpäin. Entä mitä merkki voi tarkoittaa viennin näkökulmasta? Uskon, että sillä pystytään tekemään jatkossa vielä enemmän. Vuonna 1993 kunnianhimon taso oli selvä. Nyt voimme nostaa vision tasoa vielä korkeammalle, Sahi summasi juhlapuheet.

Lisätiedot

Tiina Lampisjärvi
Ruokatieto Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja
040 722 2424
tiina.lampisjarvi@ruokatieto.fi

Antti Sahi
Ruokatieto Yhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja
Toiminnanjohtaja, MTK
040 080 4496
antti.sahi@mtk.fi

(Teksti: Mariaana Nelimarkka, olut- ja ruokatoimittaja, mariaana.nelimarkka@gmail.com)