Hyvää Suomesta -hyönteiset kauppoihin

Hyvää Suomesta -hyönteiset kauppoihin

11.5.2018
Hyvää Suomesta -merkin kriteeristö on laajentunut koskemaan hyönteisiä. Ensimmäisinä Hyvää Suomesta -merkittyinä hyönteistuotteina kauppojen hyllyille saapuvat Entocuben kasvatetut Samu-kotisirkat.

Viranomaiset hyväksyivät hyönteiset elintarvikkeeksi viime syksynä, ja tästä johtuen myös Hyvää Suomesta merkin kriteeristö päivitettiin koskemaan hyönteisiä. Hyönteisiä koskevat kotimaisuusperiaatteet vastaavat suomalaisen lihan ja kalan kriteereitä, eli Hyvää Suomesta -merkki voidaan myöntää hyönteisille, jotka ovat syntyneet, kasvaneet ja lopetetut Suomessa, sekä näitä sisältäville elintarvikkeille, jotka täyttävät merkin edellyttämät kotimaisuuskriteerit. Tällä hetkellä Hyvää Suomesta -merkin ovat saaneet paahdettu, raakapakastettu sekä esikeitetty ja pakastettu kotisirkka.

Vaikka hyönteisiä on käytetty ravintona jo tuhansia vuosia, niiden massakasvatus ottaa vasta ensiaskeleitaan. Suomalainen Entocube on Pohjoismaiden johtava hyönteisten tuotantoon erikoistunut yritys.

- Entocuben tavoitteena on luoda ilmastoystävällisiä ruokaketjuja kotimaisista raaka-aineista, ja haluamme viestiä tästä kuluttajille luotettavasti Hyvää Suomesta -merkin avulla. Ympäristön kannalta on järkevää kasvattaa ruoka siellä missä se syödään, ja lyhyiden logistiikkaketjujen avulla raaka-aineet saadaan tuoreina kuluttajille, kertoo Entocuben toimitusjohtaja Perttu Karjalainen.

Suomi on hyväksynyt hyönteistuotannon ensimmäisten EU-maiden joukossa. Eurooppa on nopeimmin kasvava hyönteismarkkina-alue maailmassa.

- Suomessa on korkeatasoista osaamista elintarvikealalla ja myös tietotaitoa hyönteisten kasvattamisessa. Uskomme, että suomalaisilla hyönteistuotteilla on myös paljon potentiaalia Euroopan laajenevilla hyönteismarkkinoilla. Myös urbaani ruoantuotanto lisääntyy hyönteisravinnon myötä, uskoo Karjalainen.

Nopeasti kehittyvä ala

Hyönteisala kehittyy nopeasti, mutta massakasvatettujen hyönteisten elintarvikekäytöstä on vielä melko vähän julkaistua tutkimustietoa. Luonnonvarakeskus aloitti hyönteisruokatutkimuksen ensimmäisten joukossa Suomessa, ja tällä hetkellä tutkimuksen avulla kehitetään esimerkiksi hyönteisten rehuja kotimaisista raaka-aineista, sekä tuotannon hyviä käytäntöjä sirkkojen kasvatukseen.

- Hyönteisalaan liittyy paljon haasteita ja mahdollisuuksia. Markkinoiden ja riittävän kysynnän rakentuminen on nyt kriittinen pullonkaulakohta. Lähitulevaisuudessa yhä useampi yritys lähtee mukaan toimintaan, mikä osaltaan lisää kilpailua mutta myös monipuolistaa markkinoilla olevien hyönteisten kirjoa ja tuotevalikoimaa, toteaa Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Susanne Heiska.

Heiska uskoo, että kehittyvien teknologiaratkaisujen kuten konenäön, robotiikan ja rakennustekniikan kehittymisen myötä monia tuotantoon liittyviä haasteita voidaan ratkaista. Mahdollisuuksia alalla riittää, sillä hyönteisten tuotanto ei ole sidoksissa peltopinta-alaan yhtä tiiviisti kuin muu alkutuotanto. Tuotanto voidaan viedä helposti sinne, missä syntyy biomassoja tai hukkalämpöä.

- Syötäviä hyönteislajeja tunnetaan n. 1900. Näistä voidaan varmasti tutkimuksella löytää monipuolinen kokoelma lajeja, jotka soveltuisivat erilaisiin tuotantomalleihin. Tulevaisuudessa hyönteisiä, sieniä ja mikrobeja yhdistelemällä voitaisiin kehittää aivan uudenlaisia ja tehokkaita kiertotalouskonsepteja ruokaketjuun ja siten tuoda ratkaisuja monenlaisiin globaaleihinkin ongelmiin, Heiska uskoo.

Lisätietoja:
Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry, puh. 040 4105270, minna.asunmaa@ruokatieto.fi
Perttu Karjalainen, Entocube, puh. 0400 772393, perttu@entocube.com
Susanne Heiska, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 3861, susanne.heiska@luke.fi