Kotimaisten tuotteiden vahvistaminen julkisissa ruokahankinnoissa

Kotimaisten tuotteiden vahvistaminen julkisissa ruokahankinnoissa

14.3.2018
Kuluttajat haluavat yhä useammin tietää ateriansa alkuperän. Suomalainen ruokakulttuuri ja kotimainen ruoka kiinnostavat meitä kaikkia. Uusimman Taloustutkimus Oy:n Food service feedback 2017 -tutkimuksen mukaan myös HoReCa-sektorin toimijat pitävät raaka-aineiden kotimaisuutta entistä tärkeämpänä elintarvikkeiden tavarantoimittajan kriteerinä. Kotimaisista raaka-aineista valmistetun ruuan kysynnälle povataan jatkossakin vahvaa kasvua.

Kotimaisen raaka-aineen arvo nähdään myös esimerkiksi hallituksen Ruoka 2030 -kärkihankkeessa, jossa tavoitteena on tarjota suomalaisille kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Lähtökohtana on, ettei Suomessa tarjota ulkomaalaisia jalosteita, jotka sisältävät lihaa ja muita raaka-aineita, joiden tuotanto on Suomen lakien vastaista.

Keinoja ruokapalvelujen tarjoaman ruoan kotimaisuusasteen nostamiseen löytyy

Hankintalain mukaan hankintoja tekevä taho ei voi tarjouskilpailussa antaa lisäpisteitä suoraan tuotteen suomalaisuudesta, mutta elintarvikkeiden jäljitettävyys on keskeinen kriteeri, jonka avulla kotimaisten raaka-aineiden määrää voidaan lisätä julkisissa hankinnoissa. Hankintayksikkö saa varmistaa tuotteen jäljitettävyyden, joka elintarvikeyrityksen pitää saumattomasti osoittaa. Tällainen alkuperän osoittamista helpottava tekijä on Hyvää Suomesta -merkki.
Lisäksi ennen asiakkaalle saapumista suoritettujen käsittely- tai kuljetuskertojen määrä voidaan pisteyttää, sillä tuoreus ja hygieenisyys ovat ruoantuotannossa erittäin tärkeitä ominaisuuksia. Myös eläinten hyvinvointiin liittyviä vähimmäismääräyksiä voi käyttää hankintoja pisteyttävinä kriteereinä. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomessa noudatettava siipikarjan nokkien katkaisukielto tai sikojen saparoiden typistyskielto.
Suomen hyvä tilanne salmonellan torjunnassa ja lääkejäämävalvonnassa perustuu kotimaisiin tuotantotapoihin sekä todentavaan seurantaan. Elintarvikkeiden salmonella- tai lääkejäämävapautta voidaan myös käyttää vähimmäisvaatimuksena tai pisteyttävänä kriteerinä.

Hankintayhteistyöhön kannattaa panostaa

EkoCentrian hankepäällikkö Sari Väänänen kannustaa tuottajia ja elintarvikejalostajia aktiiviseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön HoReCa-alan toimijoiden kanssa. Tuotteiden tarjoajien kannattaa mennä rohkeasti suoraan keittiöille kertomaan ja esittelemään tuotteitaan ja keskustelemaan keittiöiden tarpeista. Apua tarjousten tekemiseen on saatavilla esimerkiksi maakunnallisilta hankintaneuvojilta.
- Tarjoajien kannattaa osallistua hankintayksiköiden järjestämiin markkinavuoropuhelutilaisuuksiin. Niiden ajankohdat ilmoitetaan esimerkiksi HILMA-tietojärjestelmässä. Lisäksi HILMAsta löytyvät ennakkoilmoitukset tulevista tarjouspyynnöistä, Sari Väänänen kertoo.
Suomalaisen ruoan osuuden lisäämiseen ruokapalveluissa on kuluttajien toiveen lisäksi myös monia muita tärkeitä syitä.
- Kotimaisen ruoan kuluttaminen teettää työtä suurelle joukolle suomalaisia ja auttaa tasapainottamaan elintarvikeviennin ja -tuonnin epätasapainoa. Lisäksi se mahdollistaa ruoan paremman jäljitettävyyden, mikä on tärkeä elintarviketurvallisuuden tekijä erityisesti riskituotteiden kuten vaikkapa broilerinlihan kohdalla, Sari Väänänen korostaa.
Lisätietoa:
Sari Väänänen, hankepäällikkö, EkoCentria, puh. 044 785 4025, sposti: sari.vaananen@sakky.fi
Tiina Lampisjärvi, toiminnanjohtaja, Ruokatieto, puh. 040 7222424, sposti: tiina.lampisjarvi@ruokatieto.fi

Hyvää Suomesta merkin kriteerit: https://www.hyvaasuomesta.fi/hyvaa-suomesta-merkki/merkin-kriteerit
Lähis-opas: http://www.ekocentria.fi/resources/public/sisaltokaruselli/lahiruokaopas...