Alkuvuodet

Hyvää Suomesta merkin mainos v 1994

Alkuvuodet

”Oli yhdestoista hetki saada aikaan suomalaisen ruuan alkuperämerkki”, kertovat aikalaiset edesmenneen Markku Nevalan puuskahtaneen. Hän oli Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton toiminnanjohtajana avainroolissa.

Huoli suomalaisen ruuan ja sen tuottajien asemasta oli kouriintuntuva, kun jäsenyys EU:ssa näytti toteutuvan ja rajat olivat avautumassa vapaalle tuonnille.

Niinpä Hyvää Suomesta -merkki, joka yleisesti tunnetaan joutsenlippuna, on opastanut jo 20 vuotta kuluttajia valitsemaan kotimaisista raaka-aineista valmistettuja elintarvikkeita. On aika katsoa millaisissa tunnelmissa ruuan alkuperämerkki syntyi, kuinka se otettiin vastaan ja millaisia vaiheita merkin tähänastiseen elinkaareen sisältyy.

Huoli kotimaisesta elintarviketuotannosta

1990-luvun taitteessa kotimaisen elintarviketuotannon tulevaisuutta mietittiin usealla taholla. Maatalousalan tiedotuskeskuksen MAT:n johtaja Jyri Ollilla valmisteli nelivuotista viestintähanketta ”Syntynyt Suomessa” nostamaan kotimaisen ruuan profiilia. Samaan aikaan Pellervo-Seurassa oli hankkeilla kampanja ”Suomalainen ruoka”, jolla maatalous, teollisuus ja kauppa yhdessä viestisivät kuluttajille kotimaisesta ruuasta.

Kahden mittavan viestintäprojektin toteuttaminen olisi kuitenkin ollut resurssien haaskausta. Markku Nevala onnistui puhumaan hankkeet yhteen ja niinpä maatalousneuvotteluissa vuonna 1992 MTK:n ja maa- ja metsätalousministeriön kesken sovittiin, että maatalouden menekinedistämisvaroista käytetään kahdeksan miljoonaa markkaa vuodessa vuosina 1993–1996 suomalaisen ruuan aseman vahvistamiseen tässä yhdistetyssä projektissa. Sekä maa- ja metsätalousministeriö että kauppa- ja teollisuusministeriö tulivat mukaan hankkeeseen. Projekti organisoitiin MAT:n yhteyteen.

Kun rahoitus varmistui, alettiin etsiä hakkeelle johtajaa. Matti Niemelä löytyi Markku Nevalan ”takataskusta”. Cultorilla työskennellyt Niemelä onnistuttiin houkuttelemaan hankkeen vetäjäksi ja hänen johdollaan se etenikin aina vuoteen 2002 asti, jolloin toiminnanjohtajaksi valittiin MMM Tiina Lampisjärvi Suomen Kuntourheiluliitosta.

Toiminnan kolme jaksoa

Pilotiksi suunniteltu, Hyvää Suomesta -projektiksi nimetty kotimaisuushanke osoitti tarpeellisuutensa ja toiminta päätettiin vakinaistaa vuonna 1995. Projektin kotina toiminut MAT sai uuden nimen Finfood – Suomen Ruokatieto ry vuonna 1996.

Hyvää Suomesta – toiminnassa on sen 20 vuoden aikana ollut selkeästi kolme eri jaksoa. Ensiksi toteutettiin kotimaisuushankkeen näyttävä lanseeraus suurella rahalla ja valtion rahoittamana. Sitten toiminta muuttui vuonna 2000 jäsenmaksuperusteiseksi ja Hyvää Suomesta siirtyi toteutettavaksi Finfoodin muun toiminnan rinnalle. EU:n kiellettyä kaiken maataloustuotteiden alkuperään viittaavan tiedotuksen valtion avustuksella Finfood muuttui vuonna 2009 Ruokatieto Yhdistys ry:ksi ja Hyvää Suomesta -toiminta eriytettiin kokonaan valtioavusteisista toimista.