Kotimaisuus arvossaan

Kotimaisuus arvossaan

”Hyvää Suomesta -merkki on tärkeä osa suomalaisen ruuan arvostuksen lisäämisen kokonaispakettia.” Näin kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä määrittelee “joutsenlipun” merkityksen.

Ruuan alkuperä ja suomalaisuus ovat aina olleet meille tärkeitä ja oikeastaan itsestään selvyyksiä, kun suljetuilla markkinoilla valtaosa ruuasta oli kotimaista. Hyvää Suomesta -merkin 20-vuotisen historian aikana ruuan alkuperästä on kuitenkin tullut aivan eri asia, koska markkinat ovat muuttuneet.

”On hienoa, että olemme osanneet kerrankin olla edelläkävijöitä ja luoneet toimivan järjestelmän kotimaisten elintarvikkeiden alkuperän tunnistamiseksi. Jos Hyvää Suomesta -merkkiä ei olisi, meillä ei nyt olisi kuluttajille mitään välinettä ostopäätöksien tueksi vastaamaan siihen kaikkeen sössöön, mitä maailman ruokamarkkinoilla on tullut vastaan.”

Osa suomalaisen ruuan arvostusta

Jaana Husu-Kallio näkee Hyvää Suomesta -merkin suomalaisen ruuan arvostamisen keskiössä. Sen ympärille on luontevaa rakentaa ruuan arvostuksen monenkirjavaa palettia: laatua, turvallisuutta, vastuullisuutta, lähiruokaa, ruokakulttuuria jne. Hänen toiveissaan on, että ruokaa arvostetaan Suomessa yhtä paljon kuin Ranskassa. ”Siellä keneltä tahansa kysyttäessä ruoka tulee tärkeysjärjestyksessä heti rakkauden jälkeen."

Hyvää Suomesta -merkki on tahdon ja yhteistyön asia. Kilpailu elintarvikeketjussa on maailmanlaajuista. Elintarvikeketjun toimijoista riippuu haluavatko he yhteistä esiintymistä kotimaisuuden siipien alla. ”Joutsenlippua kannattaa vaalia, mutta sitä pitää myös kehittää. Merkin ykkösasia on kotimaisuus, mutta sen ympärille voidaan luoda uusia sisältöjä”, Jaana Husu-Kallio uskoo.

Hyvää Suomesta -merkki esiintyy pakatuissa elintarvikkeissa. Silti se nostaa esiin koko tuotantoketjun pellolta lähtien. ”Ei se jauheliha synny kaupan kylmäaltaassa. Jos arvostaa ruokaa, on osattava arvostaa koko tuotantoketjua. Tässä Hyvää Suomesta -merkki palvelee suomalaisen ruuan arvostuksen kokonaisuutta.”

Sisältö pidettävä selkeänä

”Hyvää Suomesta -joutsenlippu on pitänyt hyvin pintansa tässä merkkien maailman sekamelskassa ja liitää aika lailla uljaasti edelleen. Se on kerta kaikkiaan ykkösväline kotimaisen ruuantuotannon aseman ajamisessa ja puolustamisessa.”

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mieltä ilahduttaa, että Hyvää Suomesta -merkki näyttäisi nyt olevan uudessa nosteessa. Huonompiakin aikoja sen historiassa on nähty ja irtaantumista joutsenlipun käytöstä on esiintynyt.

Juha Marttila uskoo ruuan alkuperän ja kotimaisen ruuantuotannon merkityksen vain kasvavan. ”Ruuantuotannossa maailmanlaajuisesti on meneillään valtava murros. Ruokakriisiä ei nopeasti pystytä ratkomaan. Pula nostaa ruuan hintaa ja kun bisneksessä liikkuu paljon rahaa, tulee jaolle hämärämiehiä ja ruuan turvallisuudella keinottelijoita.”

Juha Marttila on miettinyt, pitäisikö Hyvää Suomesta -merkkiin yhdistää jotakin muutakin kuin alkuperä. Hän on kuitenkin tullut siihen tulokseen, että viesti on pidettävä selkeänä. Merkki kertoo yksiselitteisesti suomalaisesta alkuperästä. Sen rinnalle mahtuu hyvin paikallinen, maakunnallinen ja lähiruoka. Ne kertovat alueellisen talouden hyväksi tehdystä työstä ja Hyvää Suomesta -merkki kattavasti suomalaisesta tuotantotavasta.

 ”Ja kun pidämme kilpemme kirkkaana, suomalainen alkuperä kertoo kuluttajille myös vastuullisesta toiminnasta. Suomalainen tapa tuottaa kestää kovankin kritiikin.” On tärkeää, että alkuperämerkki toimii markkinoilla, kiinnostaa ja tuo yrityksille lisäarvoa. Hyvää Suomesta – merkin nykyinen hallintamalli toimii hyvin ja merkin markkinoinnin ja viestinnän kehittämiseksi tehdään töitä kaiken aikaa. Viimeisin uudistus on merkkiin liitetty iskulause ”Ruokaa omasta maasta”.

Me voimme olla ylpeitä omista vahvoista kansallisista ruokabrandeistämme, kuten Valio, Atria, Fazer jne. Ne ovat menestyneet, vaikka kauppa koettaakin omilla tuotemerkeillään murtaa niiden asemaa. ”Silti toivon, että vahva teollisuus ottaisi Hyvää Suomesta -merkin vieläkin isommin ja näkyvämmin mukaan omaa brandiaan vahvistamaan.”

”Resursseja kotimaisuuden markkinointiin ei koskaan tunnu olevan riittävästi. Olen varma, että tuloksellista tekemistä Hyvää Suomesta -merkin ympärillä löytyisi isommallekin rahamäärälle. Meille on kasvamassa maailmankansalaisten sukupolvi. Ruuan alkuperän ja suomalaisuuden kertomiseen tarvitaan ehkä aivan uudentyyppistä viestintää.”

(Kuvakollaasissa valokuvaaja Tuukka Kosken ottamia kuvia.)