Luotettavuus ennen kaikkea

Luotettavuus ennen kaikkea

Hyvää Suomesta -merkin valvonta aloitettiin viisi vuotta merkin perustamisen jälkeen. Valvontaprosessi lisää luotettavuutta ja toimii kehitystyökaluna yritysten raaka-aineiden alkuperän todentamisessa.

Alkuvuodet oli tehty työtä merkin tunnettuuden ja merkittyjen elintarvikkeiden määrän kasvattamiseksi. Nyt kaivattiin toimia luotettavuuden takaamiseksi.

Hyvää Suomesta -merkin valvonnan kehittämisessä mukana ollut Jorma Kärppä työskenteli tuolloin Lihateollisuuden tutkimuskeskuksessa, LTK:ssa. Arvioinnin systematiikka oli hänelle tuttua laatu- ja ympäristöjärjestelmien pääarvioijana SFS-Sertifiointi Oy:ssä, ja hän on jatkanut arvioinnin ammamttilaisena mm. kouluttamalla laatu-, ympäristö- ja elintarviketurvallisuusasioita Suomen ympäristöopisto Syklissä.

Alun pitäen lähdettiin siitä, ettei valvonnasta tule Hyvää Suomesta -organisaation omaa toimintaa, vaan se teetetään ostopalveluna. Valvonnat käynnistyivät vuonna 1997. Ensimmäisenä vuonna tehtiin 10 yrityskäyntiä ja siitä valvontakäyntien ja valvojien määrää lisättiin niin, että käyntejä oli noin sata vuodessa. Jokainen jäsenyritys auditoidaan riskiperusteisesti 3-4 vuoden välein.

Tällä hetkellä valvontaa suorittaa kahdeksan eri puolilla Suomea toimivaa asiantuntijaa. Jorma Kärppä on itse tehnyt yli 500 valvontakäyntiä, monessa yrityksessä jo useamman kerran. Aluksi valvontakäynnit olivat täysin maksuttomia yrityksille. Edelleenkin ne ovat edullisia, koska merkkiä hallinnoiva Ruokatieto Yhdistys ry osallistuu valvontakustannuksiin.

”Järjestelmällistä joutsenlipun väärinkäyttöä ei ole tullut vastaan. Vahinkoja tietysti sattuu ja yleisimmin on kyse siitä, että rekisteritietoja ei ole muistettu päivittää, kun esimerkiksi jonkin tuotteen valmistus on lopetettu”, Jorma Kärppä kertoo valvontakokemuksistaan.

Merkkiin sitoutuneet yritykset ovat toimintaedellytyksiltään hyvin erilaisia. Suurissa yrityksissä on tuotekehitysosastot, joiden asiantuntijat laskevat kotimaisuusasteen käyttäen hyväksi taulukkolaskentaohjelmia. Pienissä yrityksissä ei ehkä ole kuin toimitusjohtaja, joka tekee omin käsin kaiken. ”Kaikissa yrityksissä valvontakäynnit onnistuvat kuitenkin hyvin. Kyseessä on pikemminkin neuvova valvonta kuin poliisitarkastus”, Jorma Kärppä selvittää.

Elintarvikkeiden kotimaisuusasteen laskeminen oli alkuvuosina hankalaa. Laskelmat perustuivat raaka-aineiden hintoihin eikä oikean arvon laskeminen tahtonut onnistua. Nyt kotimaisuus ratkaistaan raaka-aineiden määrien perusteella, eikä hinnoilla ole enää merkitystä. Selkeyttä lisää myös se, että Hyvää Suomesta -tuotteissa lihan, kalan, kanamunan ja maidon on oltava 100-prosenttisesti kotimaisia. Näitä keskeisiä kotimaisia raaka-aineita ei saa ”jatkaa” tuontiraaka-aineilla.

Hyvää Suomesta – merkin kotimaisuuden vaatimukset ovat siis kiristyneet ajan saatossa kaksi kertaa. Ensin riitti kotimaisuudeksi 2/3 tuotteen arvosta. Raaka-aine ja työ laskettiin erikseen eli molempien oli täytettävä kotimaisuuskriteeri. Sitten raaka-aineissa siirryttiin määräkriteeriin ja kaikilla elintarvikkeilla kotimaisuusasteeksi riitti 75 prosenttia. Maailmalla riehuneen nautojen bse-taudin seurauksena tuli 100 prosentin sääntö lihalle, kalalle, munille ja maidolle.

Jorma Kärpän mukaan Hyvää Suomesta -merkki toimii. Sen taustalla on monitahoinen sidosryhmäkenttä. Yritykset ovat oikeasti mukana, mutta eivät sanele toimintaa, vaan muillakin on mahdollisuus vaikuttaa. Suuriin sääntömuutoksiin ei ole tarvetta. Brändi on tunnettu ja hyvämaineinen. Sen mielikuvaan liittyy alkuperän lisäksi myös laatu ja turvallisuus, vaikkei merkin taakse olekaan laadittu mitattavia yhteisiä laatukriteerejä.

Jorma Kärppä pitää uudesta iskulauseesta ”Ruokaa omasta maasta”. Hänen mielestään yritykset voisivat ottaa merkin tuoman imagoedun enenevästi omakseen. 

(Kuvan tuotteet ovat kirjasta "Laulujoutsen nousee lentoon". Kuvassa on tuotteita vuodelta 1996, jolloin Hyvää Suomesta -merkki oli noin 4500:ssä elintarvikkeessa.)