Yhteistyö tuottaa tulosta

Yhteistyö tuottaa tulosta

Euroopan unionin jäsenyys vuonna 1995 merkitsi sitä, että ruoan alkuperää ja suomalaisuutta sai markkinoida, mutta ei enää valtion rahoituksella.

Koska Hyvää Suomesta -projekti oli aloitettu jo ennen jäsenyyttä, valtion rahoitusta sai jatkaa vielä siirtymäkauden ajan. Mutta oli selvää, että vastuu merkistä ja sen tulevaisuudesta oli vähitellen siirrettävä elinkeinolle.

”Totesimme, että tieto Hyvää Suomesta -toiminnan muuttuneesta tilanteesta on vietävä yrityksiin ja samalla myytävä sen idea ja hyödyt uudelleen yrityksille”, muistelee KTM Carita Nyberg, joka oli houkuteltu Ingmanilta markkinoimaan Hyvää Suomesta – merkkiä.

Myyntitykkiä tarvittiin

Siitä alkoi Carita Nybergin vuosien jalkautumisurakka. Neljänä päivänä viikosta hän kiersi Suomen yrityksiä. Välillä hän ajoi auton Rovaniemen yöjunaan ja tuli sieltä sitten ajaen alaspäin ja poimien yrityksen kerrallaan.

”Rankkaa se oli, mutta kiinnostavaa. Pääsin tutustumaan Hyvää Suomesta -merkinasiakaskuntaan kasvokkain. Se oli missio hyvän asian puolesta. Olin vaikuttamassa ruokaketjun toimintaan ja edistämässä kotimaisuutta."

Ei Carita Nyberg tyhjin käsin yrityksiin mennyt. Hänellä oli Hyvää Suomesta -viestin lisäksi tuliaisiksi toimialakohtaista tutkimustietoa. Arvokas tieto otettiin kiitollisuudella vastaan ja hänet toivotettiin tervetulleeksi milloin tahansa uudelleen.

”Tällä vastavuoroisuudella halusin osoittaa, ettei Hyvää Suomesta -toiminta ole vain jäsenmaksun maksamista, vaan yhteistyötä, josta kaikki hyötyvät.”

Välillä asiat pantiin kuntoon pienyrittäjän keittiön pöydän ääressä, välillä vastassa oli yrityksen koko hallitus, jolle sai perustella joutsenlipun merkitystä. Erään yrityksen hallitus oli kauhistellut merkin hintaa, mutta kävi ilmi, että jossain käänteessä promillet olivat vaihtuneet prosenteiksi ja merkin hintamielikuva kallistunut. Selvityksen jälkeen mukaan lähteminen ratkesi helposti.

Carita Nybergin mielestä Hyvää Suomesta -merkkiä ei sinänsä pidetty kalliina. Se oli brandina noussut pinnalle ja sen käytöstä oli saatu hyviä kokemuksia. Ongelmia merkin käyttöönotossa oli tuolloin mm. lihataloissa, joissa käytettiin paljon tuontilihaa ja leipomoteollisuudessa, jossa etenkin kotimaisen rukiin saanti koettiin epävarmaksi.

Silti yhdeksän kymmenestä yrityksestä saatiin mukaan. Pienet ja keskisuuret yritykset olivat nopeita päättämään mukaantulosta.

Carita Nyberg kokee tehneensä uraauurtavaa työtä, kun hänen onnistui koota kokonaisia toimialoja yhteiseen markkinointiin, saada keskinäiset kilpakumppanit puhaltamaan yhteen hiileen. ”Neuvottelutaitoja siinä tarvittiin kun vastassa oli konkarijohtajia. Tilanteissa auttoi kuitenkin vahva markkinointiosaaminen. Ja haasteista olen aina pitänyt."

Tätä nykyä Carita Nyberg pyörittää omaa henkilöstö- ja yritysvalmennuksen yritystään. Hyvää Suomesta – merkki kiinnostaa edelleen ja hän toivoo joutsenen siipien kantavan. Merkin peruslupaukset ovat edelleen ajankohtaiset.

(Kuva on kirjasta "Laulujoutsen nousee lentoon".)