Yrittäjän näkökulma

Hyvää Suomesta merkin mainos v 1998

Yrittäjän näkökulma

”Hyvää Suomesta -merkki ja kotimaisen raaka-aineen käyttö ovat yrityksessämme arvovalinta, kunniakysymys. Kaikkiin tuotteisiimme merkki tuli kaksi vuotta sitten. Ruisleivässä se on ollut jo 16 vuotta.”, kertoo Teppo Yli-Hemmilä.

Hemmilä yhdessä perheensä kanssa luotsaama Viipurilainen kotileipomo toimittaa päivittäin joutsenlippuleipää Lahden ympäristön kauppoihin ja kolme kertaa viikossa myös pääkaupunkiseudulle.

Hyvää Suomesta on arvovalinta

Hänen mukaansa on vaikea arvioida, mikä Hyvää Suomesta -merkin konkreettinen arvo yrityksen liikevaihdossa on. ”Jos käyttäisimme hiukan halvempaa tuontiraaka-ainetta, säästäisimme kustannuksissa, mutta olisiko menekki yhtä hyvää ilman kotimaisuusmerkkiä leipäpussin kyljessä, sitä en osaa sanoa. Mutta tuontiraaka-aineen käyttöä ei edes harkita."

Pienelle leipomolle Hyvää Suomesta -merkki on tapa erottua suurten leipomoiden valtakunnallisista tuotteista. Kaupan leipähyllyssä joutsenlippu on liian harvinainen. Pienelle leipomolle ei kotimaisen raaka-aineen saanti ole ongelma. Rukiin toimittaa pieni mylly, joka jauhaa vain kotimaista viljaa. Vehnä tulee Fazerilta ja on tällä hetkellä 100- prosenttisesti kotimaista.

Teppo Yli-Hemmilä on tyytyväinen Hyvää Suomesta – merkkiä hallinnoivan Ruokatiedon toimintaan: ”Resursseihin nähden on pärjätty ihan hyvin. Ongelmana on tietysti, miten saada suomalaisen alkuperän viesti läpi mediassa. Ruuan alkuperän ympärillä on aivan oikein panostettu varhaiskasvatukseen ja tulevien kuluttajien valistamiseen. Mutta ehkä nyt olisi aika lisätä lobbausta elinkeinoelämän suuntaan."

Teppo Yli-Hemmilä kaipaa yritysten yhteistyötä kotimaisuuden esille nostamiseksi. ”Keskinäisestä kilpailusta huolimatta yhteishenkeä on aivan varmasti. Haastavaa joukkojen kokoaminen kieltämättä on, mutta pitäisi uskaltaa tehdä edes kokeiluja, jotta saataisiin jotain toimivaa aikaiseksi. Eikä pidä luovuttaa liian helpolla.”

Leipurina Teppo Yli-Hemmilä saa sähköpostiviestejä ja puhelinsoittoja, joissa taivastellaan, miten on mahdollista, ettei ruisleipä olekaan kotimaista tai ettei eduskunnan ruokalassa ole tarjolla suomalaista leipää. ”Tätä taivastelua voisi viedä julkisuuteenkin, mutta se vaatii resursseja, jotka ovat pois leipomisesta."

Viipurilaisella leipomolla ei nyt ole myymälää, mutta sellainen on tulossa uusin tiloihin. ”Harkitsen myymälään leipomotuotteiden alttaria opettaakseni asiakkaat katsomaan ja vaatimaan Hyvää Suomesta -merkkiä. Kaikki kotimaiselta näyttävä kun ei aina sitä ole”, Teppo Yli-Hemmilä visioi. Samalla hän miettii, miten oiva kotimaisen ruuan menekkiin ja kuluttajien ostokäyttäytymiseen vaikuttamisen paikka television kokkiohjelmat olisivat, jos kokit korostaisivat kotimaisen raaka-aineen merkitystä ja loistavuutta.

Kuluttajille Teppo Yli-Hemmilä antaa vinkin: Jos tuotteessa ei ole Hyvää Suomesta -merkkiä, raaka-aine on todennäköisesti tuontituotetta ja raaka-aineen alkuperä halutaan peittää. Jos raaka-aine on kotimaista, se halutaan kyllä myös tuoda esille.