Kriisi punnitsee huoltovarmuuden

Kriisi punnitsee huoltovarmuuden

Ruokajärjestelmä ei voi missään maassa olla täysin suljettu. Elintarvikkeita ja niiden tuotantopanoksia tuodaan ja viedään. Tietty omavaraisuuden taso on kuitenkin välttämätön kriisien varalta. Suomalaisen ruoan suosiminen varmistaa huoltovarmuutta: pellot pysyvät viljeltyinä, tuottajien ammattitaito terässä ja elintarviketeollisuuden rattaat pyörimässä.

Ruokajärjestelmän toimittava myös poikkeusoloissa

Ruokaa riittää normaalioloissa, mutta entä jos maamme kauppasuhteet muuhun maailmaan häiriintyvät tai jos energian saannissa tulee häiriöitä? 

Yhteiskunnan kohtaamat kriisitilanteet haastavat ruokajärjestelmän toimivuuden. Ruokahuollon kriisitilanteista puhuttaessa nousee esiin termejä, jotka menevät välillä sekaisin.

Huoltovarmuus

Kertoo siitä, millainen kyky valtiolla on varmistaa yhteiskunnan välttämättömät toiminnot kuten esimerkiksi ruokahuolto, sairaanhoito ja sähkönjakelu vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Poikkeustila voi johtua esimerkiksi  luonnonkatastrofista, sodasta tai epidemiatilanteesta, jolloin niin oma tuotanto kuin vienti ja tuontikin vaarantuvat.

Omavaraisuus

Kertoo siitä, miten hyvin esimerkiksi valtio kykenee itse tuottamaan tarvittavan määrän ruokaa väestölleen.  Jos kaikki omalla alueella ja omilla tuotantotarvikkeilla tuotettu ruoka myös kulutettaisiin omalla alueella, oltaisiin omavaraisia. Käytännössä yksikään maa ei kuitenkaan ole täysin omavarainen, vaan jossain määrin riippuvainen myös tuontituotteista ja tuotantotarvikkeista.

Ruokaturva

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan ruokaturva toteutuu, kun kaikilla ihmisillä on kaikkina aikoina fyysisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti mahdollista hankkia riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa terveellisen ja aktiivisen elämän ylläpitoon. Ruokaturvaan kuuluu ruoan saatavuus, saannin jatkuvuus sekä tarpeita vastaava laatu ja ihmisten mahdollisuus hankkia ruokaa.

Kotimaisuusaste

Kotimaisuusaste tarkoittaa Hyvää Suomesta -merkin kriteerien mukaisesti suomalaisen raaka-aineen määrää elintarvikkeen raaka-aineista. Hyvää Suomesta -merkitty elintarvike on aina valmistettu ja pakattu Suomessa suomalaisista raaka-aineista.

Suomi on omavarainen maidon ja lihan suhteen

Suomessa tuotetaan maitoa, munia, lihaa ja viljaa suurin piirtein kulutusta vastaavasti. Elintarviketeollisuuden käyttämistä raaka-aineista kotimaista alkuperää on noin 80 prosenttia. Maitotuotteiden ja kananmunan omavaraisuusaste on ollut viime vuosina Suomessa yli 100 prosenttia ja lihatuotteiden noin 90 prosenttia.

Viljan omavaraisuusaste vaihtelee Suomessa satokauden olosuhteiden vuoksi vuosittain. Rehuviljan, ohran ja kauran omavaraisuus on pysynyt vuosittain yli sadassa prosentissa.

Leipäviljan eli rukiin ja vehnän kohdalla omavaraisuus on vaihdellut 50 prosentin ja sadan prosentin välillä. Elintarviketeollisuuden tekemät kotimaisuuslupaukset ovat onnistuneet nostamaan leipäviljan kotimaisuusastetta, ja vuodesta 2015 lähtien raaka-aineena käytetty ruis ja vehnä on ollut kotimaista.

Ruokaketjussa tiivis vuoropuhelu

Ruokaturvaan tarvitaan, että ruokaa on markkinoilla ja että ihmiset voivat sitä ostaa. Siksi pelkkä tuotannon omavaraisuusaste ei takaa ruokaturvaa. Suomi on osa globaaleja markkinoita, ja muutokset maailmalla vaikuttavat myös kotimaassa. Ruokaketjun on pystyttävä muokkaamaan toimintaansa tilanteiden muuttuessa, myös kriisin iskiessä.   

Elintarviketeollisuus, kauppa ja alkutuotanto seuraavat markkinoiden muutoksia ja varautuvat mahdollisiin kriisitilanteisiin yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Huoltovarmuusorganisaatiossa toimii Alkutuotantopooli, Elintarviketeollisuuspooli sekä Kauppa- ja jakelupooli, joissa tehdään yhdessä riskikartoituksia ja harjoitellaan mahdollisia kriisitilanteita varten.

Raaka-aineita varastossa puolen vuoden tarpeisiin

Huoltovarmuus varmistaa elintarviketuotannon ja -jakelun myös poikkeusoloissa. Tiukan paikan tullen ruoan hinta nousisi ja valikoimat supistuisivat, mutta suomalaiset saisivat välttämättömän ravitsemuksen edellyttämät elintarvikkeet. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan maatilojen, kaupan, elintarviketeollisuuden ja valtion varastoilla kansakunta voitaisiin ruokkia puolen vuoden ajan.

Kriisejä ennakoidaan varmuusvarastoilla, joissa on viljaa jauhettavaksi ja kylvösiemeneksi. Varastot kiertävät osana normaalitaloutta.

Oma ruoantuotanto pelastaa kriisitilanteessa

Valmista ruokaa Suomessa ei varastoida. Tuonnin estävän kriisin pitkittyessä arkiset tuontituotteet, kuten kahvi ja ketsuppi, katoaisivat nopeasti kaupan hyllyltä.

Elinvoimainen oma maatalous- ja elintarviketuotanto mahdollistavat tarvittaessa korvaavien tuotteiden tuottamisen tuontihyödykkeiden tilalle. Tästä syystä on tärkeää varmistaa kotimainen tuotanto ja tuotekehitys myös normaaliaikana.

Maatalouden rooli kriisitilanteessa on keskeinen

Maatalouden rooli kriisitilanteissa on keskeinen, ja osa Suomen maanviljelijöistä on saanut erikoiskoulutuksen ruokahuollon turvaamiseen poikkeusoloissa. Heille ohjataan energia-, kone- ja rehuresursseja, joiden turvin he huolehtivat toiminnan jatkumisesta vastuulleen määrätyllä alueella.

Jos polttoainetta riittäisi, pellot voitaisiin pitää tuotannossa kriisitilanteissakin. Satotasoista jouduttaisiin kuitenkin tinkimään, sillä monet maataloudessa käytettävistä panoksista ovat tuontitavaraa. Ulkomailta tuodaan muun muassa osa kasvinsuojeluaineista ja typpilannoitteiden raaka-aineista.

Erityisesti puutarhatilojen monet kausityöt ovat pitkälti ulkomaisten sesonkityöntekijöiden varassa, joten kansainvälisissä kriisitilanteissa pulaa voi tulla myös työntekijöistä. 

Naudat syövät pääosin oman tilan rehuja

Kotieläimet syövät Suomessa pääosin paikallista rehua, ja monilla nautatiloilla käytännössä kaikki rehu viljellään itse. Sika- ja kanatiloilla pulaa saattaisi tulla rehuvalkuaisesta. Valkuaisrehujen omavaraisuus Suomessa on kuitenkin kohenemassa. Esimerkiksi härkäpavun viljely on lähtenyt viimeisten reilu kymmenen vuoden aikana hurjaan nousuun. Härkäpäpua viljellään Suomessa jo noin 30.000 hehtaarilla, kun ala vuonna 2008 oli runsaat 700 hehtaaria.

Energia pitää ruoan liikkeessä

Energia on kriittinen tekijä koko ruokaketjulle. Jos polttoaineita jouduttaisiin säännöstelemään, niin maatalous, elintarviketeollisuus ja ruokakuljetukset asetettaisiin jakelussa ensisijalle.

Lokakuussa 2017 pidetyssä huoltovarmuusorganisaation harjoituksessa todettiin, että pienetkin vaikeudet öljyn saannissa kertautuvat ruokaketjussa nopeasti isoksi ongelmaksi, ja jatkuvat sähkökatkot rapauttaisivat ruokahuoltomme.

Lyhyet sähkökatkot eivät vaikuta ruuanjakeluun

Ruoan jakeluketju on Suomessa keskittynyt ja riippuvainen sähköstä ja tietotekniikasta. Lyhyet sähkökatkot eivät sitä vielä horjuttaisi. Yli viikon mittaiset sähkökatkot aiheuttaisivat vakavia ongelmia logistiikassa. Kaupan hyllyt tyhjenisivät tuoretuotteista muutamassa päivässä, mutta kuivatuotteita riittää paremmin.

Ketterä ketju reagoi muutoksiin

Yllättävät kriisitilanteet vaikuttavat myös siihen, millaisia elintarvikkeita kysytään. Kevään 2020 koronakriisi aiheutti ruokamarkkinoilla myllerryksen, kun ravintolat, työpaikka- ja kouluruokalat tyhjenivät ja kysyntä siirtyi ruokakauppoihin. Peruselintarvikkeiden ja valmisruokien hamstraus heikensi hetkeksi joidenkin tuotteiden saatavuutta. Ravintoloihin toimitettavisssa elintarvikkeissa kysyntä taas loppui kuin seinään.

Kriisi osoitti, että elintarvikkeiden logistiikkajärjestelmä toimii hyvin, ja on valmis ripeisiin muutoksiin. Suuria ongelmia elintarvikkeiden saatavuudessa ei syntynyt, sillä ketjussa osattiin reagoida markkinoiden muuttuneeseen kysyntätilanteeseen nopeasti ja ohjaamaan raaka-aineiden tuotanto vastaamaan muuttunutta kysyntätilannetta.

Pitkään jatkuvassa kriisissä elintarviketeollisuuden ja kauppojen tuotevalikoimaa jouduttaisiin kaventamaan. Kriisitilanteissa ruokaostoksilla kannattaa huomioida ostosten monipuolisuus, jotta yksittäiset tuotteet eivät lopu kaupasta. Myös turhaa hamstraamista tulee vältää, jotta elintarvikkeita riittää kaikille.

Varaudutaan vesikriisejä ja myrskyjä vastaan

Todennäköisimpiä häiriötilanteita Suomessa ovat esimerkiksi vesikriisit ja myrskyt, jotka katkaisevat sähköt tuhansista talouksista. Näitä on koettu viime vuosinakin. Sään ääri-ilmiöiden todennäköisyys kasvaa ilmastonmuutoksen myötä.

Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta eli Kova kehittää vapaaehtoisjärjestöjen kanssa kansalaisten valmiuksia erilaisten häiriötilanteiden varalta. Järjestöt edustavat muun muassa kotitaloutta, luonnontuotteiden, riistan ja kalan käyttöä, kotitarveviljelyä, puutarhan- ja ympäristönhoitoa ja kotimaisten energialähteiden käyttöä.

Kannattaa olla elintarvikkeita vähän enemmän kuin muutamaksi päiväksi.

Kotivara ei venettä kaada

Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK muistuttaa ihmisiä vanhasta, mutta edelleen pätevästä kotivaran ideasta: kotona on oltava säilyviä elintarvikkeita vähintään kolmen päivän varalle. Kotivaraksi kannattaa hankkia tuotteita, joita kotitaloudessa käytetään myös tavallisesti. Niitä tulisi käyttää "parasta ennen" -suosituksia noudattaen ja korvata tarvittaessa uusilla. Näin vältytään turhalta hävikiltä. Lisäksi tarvitaan puhtaan veden varastointiin sopivia kannellisia astioita.

Kotivara antaa myös muutaman päivän pelivaran esimerkiksi mahdollisessa epidemiatilanteessa, jossa ei pääse kauppaan sairastumisen tai sairastumisen uhan takia. 

Myös trendikäs kaupunkiviljely soveltuu omaehtoisen varautumisen ajatukseen: se pitää yllä kaupunkilaisten omia ruuantuotannon taitoja ja verkostoja.

Lähteet ja lisätietoja:

Tietohaarukka 2019
Suomen ruokaturvan ja elintarvikehuollon tila ja tulevaisuuden näkymät
MTT raportti80: Suomen ruokaturvan ja elintarvikehuollon nykytila ja tulevaisuuden näkymät
Kotimaisen tuotannon suhde kulutukseen
Luke: Kotimaisen tuotannon suhde kulutukseen  
Omatoiminen varautuminen
Kova-toimikunta
72tuntia.fi
Valkuaisomavaraisuus:
www.luke.fi/scenoprot/wp-content/uploads/sites/5/2016/08/Proteiiniaamu_Jarkko_Niemi.pdf
Soijan käyttö kotieläimille Suomessa:
Maaseudun tulevaisuus: Suomessa eläimille annetaan soijaa oletettua vähemmän
Huoltovarmuuskeskus
Global Food Security Index
MTK ry
Koronakriisi haastaa ruokahuoltomme toimivuuden
 

Sivua päivitetty 4.6.2020