Kriisi punnitsee huoltovarmuuden

Kriisi punnitsee huoltovarmuuden

Ruokajärjestelmä ei voi missään maassa olla täysin suljettu. Elintarvikkeita tuodaan ja viedään. Tietty omavaraisuuden taso on kuitenkin välttämätön kriisien varalta. Suomalaisen ruuan suosiminen varmistaa huoltovarmuutta: pellot pysyvät viljeltyinä, tuottajien ammattitaito terässä ja elintarviketeollisuuden rattaat pyörimässä.

Ruokaa riittää normaalioloissa, mutta entä jos maamme kauppasuhteet muuhun maailmaan häiriintyvät tai jos energian saannissa tulee häiriöitä?

Huoltovarmuudessa perusajatus on, että tuotantoa kyetään jatkamaan poikkeusoloissakin. Tiukan paikan tullen ruoan hinta nousisi ja valikoimat supistuisivat, mutta suomalaiset saisivat välttämättömän ravitsemuksen edellyttämät elintarvikkeet. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan maatilojen, kaupan, elintarviketeollisuuden ja valtion varastoilla kansakunta voitaisiin ruokkia vuoden ajan.

Suomen huoltovarmuus on myös kansainvälisesti vertailtuna hyvällä tasolla. The Economistin 2019 julkaisemassa Global Food Security Index -vertailussa Suomi nousi ruokaturvan osalta viidenneksi korkeimmalle sijalle.

Suomi on omavarainen maidon ja lihan suhteen

Suomessa tuotetaan maitoa, munia, lihaa ja viljaa suurin piirtein kulutusta vastaavasti. Elintarviketeollisuuden käyttämistä raaka-aineista kotimaista alkuperää on noin 80 prosenttia.

Varmuusvarastoissa on viljaa jauhettavaksi ja kylvösiemeneksi, ja varastot kiertävät käytännössä osana normaalitaloutta. Valmista ruokaa Suomessa ei varastoida.

Kriisin pitkittyessä arkiset tuontituotteet, kuten kahvi ja ketsuppi, katoaisivat nopeasti kaupan hyllyltä.

ENERGIA PITÄÄ RUOAN LIIKKEESSÄ

Energia on kriittinen tekijä koko ruokaketjulle. Jos polttoaineita jouduttaisiin säännöstelemään, niin maatalous, elintarviketeollisuus ja ruokakuljetukset asetettaisiin jakelussa ensisijalle.

Lokakuussa 2017 pidetyssä huoltovarmuusorganisaation harjoituksessa todettiin, että pienetkin vaikeudet öljyn saannissa kertautuvat ruokaketjussa nopeasti isoksi ongelmaksi, ja jatkuvat sähkökatkot rapauttaisivat ruokahuoltomme.

Lyhyet sähkökatkot eivät vaikuta ruuanjakeluun

Ruuan jakeluketju on Suomessa keskittynyt ja riippuvainen sähköstä ja tietotekniikasta. Lyhyet sähkökatkot eivät sitä vielä horjuttaisi. Yli viikon mittaiset sähkökatkot aiheuttaisivat vakavia ongelmia logistiikassa. Kaupan toimitusputket tyhjenisivät tuoretuotteista muutamassa päivässä, mutta kuivatuotteita riittää paremmin.

SATA TÄRKEÄÄ ELINTARVIKETTA

Pitkään jatkuvassa kriisissä elintarviketeollisuuden ja kauppojen tuotevalikoimaa jouduttaisiin kaventamaan. Huoltovarmuuskeskus on yhdessä elintarviketeollisuuden kanssa listannut sata keskeistä elintarviketta, joiden tuotanto pidettäisiin yllä myös poikkeusoloissa.

Kriisitilanteissa ruokaostoksilla kannattaa huomioida ostosten monipuolisuus, jotta yksittäiset tuotteet eivät lopu kaupasta. Myös turhaa hamstraamista tulee vältää, jotta elintarvikkeita riittää kaikille.

Maatalouden rooli kriisitilanteessa on keskeinen

Maatalouden rooli kriisitilanteissa on keskeinen, ja osa Suomen maanviljelijöistä on saanut erikoiskoulutuksen ruokahuollon turvaamiseen poikkeusoloissa. Heille ohjataan energia-, kone- ja rehuresursseja, joiden turvin he huolehtivat toiminnan jatkumisesta vastuulleen määrätyllä alueella.

Jos polttoainetta riittäisi, pellot voitaisiin pitää tuotannossa kriisitilanteissakin. Satotasoista jouduttaisiin kuitenkin tinkimään, sillä monet maataloudessa käytettävistä panoksista ovat tuontitavaraa. Ulkomailta tuodaan muun muassa kasvinsuojeluaineet ja typpilannoitteiden raaka-aineet. Maatilojen monet kausityöt ovat pitkälti ulkomaisten sesonkityöntekijöiden varassa, joten kansainvälisissä kriisitilanteissa pulaa voi tulla myös työntekijöistä. Luomutilat ovat ravinteiden suhteen omavaraisempia ja siten tuotanto on kriisitilanteessa vähemmän haavoittuvaa.

Naudat syövät pääosin oman tilan rehuja

Kotieläimet syövät Suomessa pääosin paikallista rehua, ja monilla nautatiloilla käytännössä kaikki rehu viljellään itse. Sika- ja kanatiloilla pulaa saattaisi tulla rehuvalkuaisesta. Valkuaisrehujen omavaraisuus Suomessa on kuitenkin kohenemassa. Esimerkiksi härkäpavun viljely on lähtenyt viimeisten reilu kymmenen vuoden aikana hurjaan nousuun. Härkäpäpua viljellään Suomessa jo noin 30.000 hehtaarilla, kun ala vuonna 2008 oli runsaat 700 hehtaaria.

VARAUDUTAAN VESIKRIISEJÄ JA MYRSKYJÄ VASTAAN

Todennäköisimpiä häiriötilanteita Suomessa ovat esimerkiksi vesikriisit ja myrskyt, jotka katkaisevat sähköt tuhansista talouksista. Näitä on koettu viime vuosinakin. Sään ääri-ilmiöiden todennäköisyys kasvaa ilmastonmuutoksen myötä.

Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta eli Kova kehittää vapaaehtoisjärjestöjen kanssa kansalaisten valmiuksia erilaisten häiriötilanteiden varalta. Järjestöt edustavat muun muassa kotitaloutta, luonnontuotteiden, riistan ja kalan käyttöä, kotitarveviljelyä, puutarhan- ja ympäristönhoitoa ja kotimaisten energialähteiden käyttöä.

Kannattaa olla elintarvikkeita vähän enemmän kuin muutamaksi päiväksi

KOTIVARA EI VENETTÄ KAADA

Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK muistuttaa ihmisiä vanhasta, mutta edelleen pätevästä kotivaran ideasta: kotona on oltava säilyviä elintarvikkeita vähintään kolmen päivän varalle. Kotivaraksi kannattaa hankkia tuotteita, joita kotitaloudessa käytetään myös tavallisesti. Niitä tulisi käyttää "parasta ennen" -suosituksia noudattaen ja korvata tarvittaessa uusilla. Näin vältytään turhalta hävikiltä. Lisäksi tarvitaan puhtaan veden varastointiin sopivia kannellisia astioita.

Kotivara antaa myös muutaman päivän pelivaran esimerkiksi mahdollisessa epidemiatilanteessa, jossa ei pääse kauppaan sairastumisen tai sairastumisen uhan takia. 

Myös trendikäs kaupunkiviljely soveltuu omaehtoisen varautumisen ajatukseen: se pitää yllä kaupunkilaisten omia ruuantuotannon taitoja ja verkostoja.

Lähteet ja lisätietoja:

Suomen ruokaturvan ja elintarvikehuollon tila ja tulevaisuuden näkymät
MTT raportti80: Suomen ruokaturvan ja elintarvikehuollon nykytila ja tulevaisuuden näkymät
Kotimaisen tuotannon suhde kulutukseen
Luke: Kotimaisen tuotannon suhde kulutukseen  
Omatoiminen varautuminen
Kova-toimikunta
72tuntia.fi
Valkuaisomavaraisuus:
www.luke.fi/scenoprot/wp-content/uploads/sites/5/2016/08/Proteiiniaamu_Jarkko_Niemi.pdf
Soijan käyttö kotieläimille Suomessa:
Maaseudun tulevaisuus: Suomessa eläimille annetaan soijaa oletettua vähemmän
Huoltovarmuuskeskus
Global Food Security Index
MTK ry