Fiksu syö suomalaista ja pysyy terveenä

Fiksu syö suomalaista ja pysyy terveenä

Kotoisista raaka-aineista valmistettu ruoka sopii terveydestään huolehtiville, olipa näkökulma ruokailuun mikä tahansa. Metsät, vedet ja maatilat tuottavat aineksia, joiden ravintoarvot ovat peräisin pohjoisen väkevästä luonnosta.

Pohjoismaisista raaka-aineista koostetulla ruokavaliolla on todistetusti myönteisiä terveysvaikutuksia. Niin kutsuttu pohjoismainen tai Itämeren ruokavalio muistuttaa paljon esivanhempiemme arkimuonaa: se sisältää täysjyväviljavalmisteita, kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä tietysti kalaa ja kohtuullisesti lihaa. Kovat rasvat ovat kuitenkin vaihtuneet rypsiöljyyn, jonka terveyshyödyt on tunnistettu tutkimuksissa. Maitotuotteissa suositellaan vähärasvaisia versioita.

Uutta tietoa kotoisista viljoista

Viljatutkimus on viime aikoina selvittänyt erityisesti kauran ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Täysjyväkaurassa on runsaasti kuitua, vitamiineja, mineraaleja ja antioksidantteja. Kauran sisältämä beetaglukaani alentaa veren kolesterolia ja tasapainottaa verensokeria. Gluteenittomana kaura sopii lähes kaikille. Lisäksi rukiista löydetään yhä uusia hyviä ominaisuuksia

MARJAT TALTEEN METSÄSTÄ

Monelle on yllätys, että kotimaisia syötäviä marjoja löytyy pitkälti yli 30 lajia luonnossa ja puutarhoissa. Oletko maistanut mesimarjaa, juolukkaa, kaarnikkaa tai variksenmarjaa? Kotimaiset marjapakasteet auttavat niitä, joiden lempihommiin ei kuulu marjojen poiminta ja aherrus keittiössä.

Metsät ja suot kasvattavat marjasadon ilman keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita. Marjoja suositellaan syötäväksi noin 2 dl päivässä. Nehän maistuvat vaikka välipalapirtelössä tai aamiaisella puuron tai jugurtin kanssa. Elintarviketeollisuus kehittää jatkuvasti uusia innovaatioita marjoista. Nytkin niitä on saatavana monenlaisissa pakkausmuodoissa, soseina, juomina, kuivattuina ja jopa kasvihuoneista tuoreena ympäri vuoden.

Kaksi desiä marjoja päivässä vaikka puuron päällä

Marjat sisältävät runsaasti bioaktiivisia yhdisteitä, polyfenoleja. Niiden on todettu toimivan antioksidantteina, estävän haitallisten mikrobien, virusten ja jopa syöpäsolujen kasvua, alentavan verenpainetta ja hillitsevän tulehduksia. Tutkimukset viittaavat siihen, että marjoilla olisi myös kroonisilta sairauksilta suojaavaa vaikutusta.

SIENIEN SALAT AUKEAVAT PIKKUHILJAA

Luonnossamme kasvaa myös satoja syötäväksi kelpaavia sienilajeja. Niistä kannattaa opetella parikymmentä herkullisinta ja suunnata korin kanssa metsään. Liikunnan ja löytämisen ilon lisäksi niistä saa terveellistä lisää ruokapöytään.

Suuri kuitupitoisuus on sienten terveysvaikutuksista tärkein. Niiden beetaglukaanikuitu on hyväksi ruuansulatukselle ja sen tiedetään ehkäisevän paksusuolen syöpää.

Sienet superfoodia

Erityisesti kantarellissa ja suppilovahverossa on runsaasti D2-vitamiinia. Lisäksi sienet sisältävät D-vitamiinin esiastetta ergosterolia, joka kasvisterolien tapaan saattaa alentaa kolesterolia.

Kivennäisten ja hivenaineiden lähteenä sienet ovat superfoodia. Metsäsienistä saa kaliumia, rautaa, sinkkiä ja seleeniä. Natriumia ne sisältävät vain niukasti.

TEOLLISUUS MUKANA TERVEYSTALKOISSA

Ravitsemusneuvottelukunta uudisti yleiset ravitsemussuositukset viimeksi vuonna 2014. Sen jälkeen on julkaistu vielä erilliset suositukset muun muassa lapsiperheille, kouluruokailuun ja opiskelijoille.

Elintarviketeollisuus ottaa tuotekehityksessään huomioon kansalliset ravitsemussuositukset ja noudattaa niitä myös omassa viestinnässään. Teollisuuden ja viranomaisten hyvä yhteispeli on Suomessa ”maan tapa” ja sen tuloksilla on kansanterveydelle suuri merkitys.

Suolan vähentäjänä teollisuus on tehnyt pitkäjänteistä työtä jo 80-luvulta alkaen. Uusimpana innovaatioina ruokasuolalle on kehitetty vaihtoehtoja, joilla tuotteisiin saadaan tuttu suolaisuus ilman natriumia. Sopivia luonnollisia makuaineita on löydetty maidon herasta ja lihan peptideistä.

Tuotekehityksessään teollisuus pyrkii vähentämään lisätyn sokerin määrää. Toisaalta keinomakeutteiden suurin suosio on hiipunut. Esimerkiksi aamiaisjugurteista on viime aikoina tullut tarjolle entistä vähäsokerisempia vaihtoehtoja. Nämä kiinnostavat etenkin pienten lasten vanhempia, mutta myös omasta terveydestään huolehtivia aikuisia.

Lähteet ja lisätietoja:

Ravitsemuksesta
Pohjoismainen ruokavalio
Yle: Pohjoismainen ruokavalio auttaa vähentämään aivoinfarktin
Rukiin terveysvaikutuksista - Rikas, rakas ruis: urn.fi
Kauran terveysvaikutuksista - Kaurasta kultaa
www.oatsandhealth.org
Ohran terveysvaikutuksista - Lund Univesrity: watch barley helps improve blood sugar levels and reduce appetite
Villiruoka -  tulevaisuuden metsissa viljellaan sienia marjoja
www.mavi.fi
Terveyttä ja kauneutta Pohjolan marjoista, VTT:n seminaari Inarissa 2.3.2016