Suomalainen ruoka tulee läheltä

Suomalainen ruoka tulee läheltä

Suomessa toimii yhteensä noin 2 850 elintarvikkeita valmistavaa yritystä. Niistä valtaosa on hyvin pieniä ja paikallisia, ja vain muutama sata suurinta tuottaa ruokaa valtakunnallisille markkinoille. Sekä pieniä että suuria ruokafirmoja yhdistää se, että niiden käyttämät kotimaiset raaka-aineet tulevat läheltä.

Ruoka-Suomi-teemaryhmän kokoamien tietojen mukaan elintarvikkeita jalostavista suomalaisyrityksistä yli 2 000 on alle viisi henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. Kun mukaan lasketaan korkeintaan 20 henkeä työllistävät yritykset, ollaan lähes 2 600 firmassa. Keskisuuria ja suuria elintarvikeyrityksiä on Suomessa noin 300.

Sekä pieniä että suuria ruuan ja juoman valmistajia maassa tarvitaan. Pienet yritykset rikastuttavat ruokakulttuuria omaleimaisilla ja usein paikallisesta ruokaperinteestä ammentavilla erikoistuotteillaan. Suuret yritykset tuottavat ruokaa kaikkien saataville, ja ne vievät alan kehitystä eteenpäin tutkimus- ja kehitystoiminnallaan.

Suurikin suomalainen on maailmalla pieni

Globaalitaloudessa suuretkin suomalaiset elintarvikevalmistajat ovat silti suhteellisen pieniä, kun niitä vertaa alan kansainvälisiin suuryrityksiin. Liikevaihdolla mitaten suurimmat suomalaiset vuonna 2013 ovat HK Scan (noin 2,5 mrd €) ja Valio (noin 2 mrd €), mutta kumpikaan ei yllä edes Euroopan markkinoilla toimivien 20 suurimman elintarvikeyrityksen joukkoon.

Euroopan todelliset ruokajätit ovat Nestlé, Heineken, Lactalis ja Danone. Niiden myynti pelkästään tällä mantereella on 9,4–12,4 miljardia euroa.

Esimerkiksi suurin suomalainen maidonjalostaja Valio kilpailee Suomessa ja lähimarkkinoilla eri tuoteryhmissä itseään monta kertaa suurempien Lactalis Parmalatin ja Danonen kanssa – puhumattakaan maailman suurimpiin kuuluvista Nestléstä ja Unileveristä.

Lyhyt hankintaketju varmistaa jäljitettävyyttä

Kotimarkkinoilla Valiolla ja monilla muillakin Suomessa toimivilla yrityksillä on kilpailuetuna kotimaisen raaka-aineen lyhyt hankintaketju, jonka yritys tuntee tarkkaan alusta loppuun. Se varmistaa tuotteiden hyvää jäljitettävyyttä.

– Meillä on koko tuotantoketju hanskassa. Tunnemme raaka-aineen reitin maidontuottajan tilalta meijeriin ja valmiin tuotteen tien kaupan jakeluun asti, tarkentaa Valion viestintäjohtaja Pia Kontunen.

Sopimustuotantoon perustuu myös pakastetuista vihannessekoituksista ja valmisruoista tunnetun Apetit Pakasteen toimintatapa. Yrityksen toimitusjohtaja Vesa Moisio kertoo, että Apetitin ja tuottajien yhteisen tietojärjestelmän avulla on mahdollista jäljittää tuotteiden raaka-aineiden alkuperä aina peltolohkoon asti.

Laajan maan vähät kilometrit

Vaikka Suomi on harvaan asuttu maa, tulee ruuan raaka-aine elintarviketeollisuudelle yllättävän lyhyiden matkojen takaa. Esimerkiksi Valiolla on yhteensä 15 tuotantolaitosta, joille maidon matka maatilalta on keskimäärin 74 km (ns. maitolitrapainotettu etäisyys).

Pisimmät hankintataipaleet ovat luonnollisesti Lapissa, jossa Oulun meijeriin tuodaan maitoa keskimäärin 122 km päästä. Vastaavasti lyhyimmät matkat maitoa tuodaan Äänekosken tuotantolaitokseen, jonne maito matkaa keskimäärin 30 km. 

Apetit Pakasteen tehtaalle Säkylään tarvittavat kasvikset ja juurekset puolestaan tulevat  lähialueelta, valtaosa sopimusviljelyksistä on enintään sadan kilometrin päässä tehtaalta.

Pienet ruokayritykset rikastuttavat valikoimaa

Elintarvikealan pari tuhatta pientä yritystä tuovat lisäväriä ja omaleimaisuutta tarjolla olevaan suomalaisen ruoan valikoimaan. Niiden tuotteet kiinnostavat yhä enemmän kuluttajia, jotka hakevat paikallisuutta, erikoisuuksia ja elämyksiä.

– Pienille yrityksille on luonteenomaista, että niiden toiminta perustuu oman alueen raaka-aineisiin, ja myös asiakkaat ovat lähellä. Niiden tärkeimpiä myyntikanavia ovat myynti suoraan kuluttajille, vähittäiskauppa ja yksityiset ruokapalvelut, kertoo erityisasiantuntija Heidi Valtari Ruoka-Suomesta. 

Hän sanoo, että myös vähittäiskauppa on viime vuosina kiinnostunut selvästi pienyritysten tuotteista. Esimerkiksi paikalliset leipomoyritykset ovat tyypillisesti jo hyvin edustettuina kauppojen valikoimissa.

Pienten elintarvikeyritysten lukumäärä ei ole viime vuosina lisääntynyt, vaikka lähiruokatrendin perustella niin voisi olettaa. Valtari toteaa odottavansa kiinnostuneena, lähteekö yritysten lukumäärä kasvuun trendin siivittämänä – tai kasvavatko pienet keskisuuriksi. Toisinkin voi käydä, sillä monet ruoka-alan pienyrittäjät alkavat olla ikääntyneitä, eikä yritystoiminnalle välttämättä löydy jatkajaa.

– Toivon, että pienyrityksillä on rohkeutta kasvuun ja että sitä voitaisiin tukea jotenkin. Tällä hetkellä kasvun mahdollisuudet ovat hyvät, sillä yleinen ilmapiiri on myönteinen lähituotteita kohtaan, Valtari arvioi.

 

Teksti: Minna Nurro 2013

Päivitetty 2016 (linkit ja vuosiluvut)