Herkkuja pieniltä ja isoilta valmistajilta

Herkkuja pieniltä ja isoilta valmistajilta

Pienet elintarvikeyritykset voivat erikoistua paikallisiin herkkuihin. Isot yritykset taas valmistavat koko kansan ruokamakuja. Yhteistä niille ovat lyhyet hankintaketjut: Suomessa raaka-aineet tulevat läheltä.

Valtaosa Suomessa toimivista elintarvikeyrityksistä on hyvin pieniä ja paikallisia. Kaiken kokoisia ruuan ja juoman valmistajia tarvitaan. Pienet yritykset rikastuttavat ruokakulttuuria omaleimaisilla ja usein paikallisesta ruokaperinteestä ammentavilla erikoistuotteillaan. Suuret yritykset tuottavat ruokaa kaikkien saataville ja vievät alan kehitystä eteenpäin tutkimus- ja kehitystoiminnallaan.

Pienistä yrityksistä paikallisia erikoisuuksia

Yksilölliset ruokavaliot ja -valinnat jakavat kuluttajia yhä pienempiin ryhmiin, joista pienikin yritys voi löytää juuri itselleen sopivan kokoisen asiakaskunnan. Uusi, kiinnostava ilmiö ruoka-alalla on artesaaniruoka. Termi tarkoittaa maukkaita, korkealuokkaisia ja yksilöllisiä tuotteita, jotka valmistetaan pääasiassa paikallisista, huolella tuotetuista raaka-aineista pienimuotoisesti ja usein omalla tilalla.

Varsinkin juoma-alalle on syntynyt uusia pienyrityksiä: tislaamoita, panimoita ja kahvipaahtimoita. Myös nosteessa olevien kotimaisten valkuaiskasvien, kuten härkäpavun ja hampun, jalostaminen sopii juuri pienen mittakaavan tuotantoon. Niiden viljelyala kasvaa hiljalleen, mutta raaka-ainetta ei vielä ole saatavilla suurten valmistajien tarvitsemia määriä.

Oman alueen raaka-aineita lähistön asukkaille
Pienille yrityksille on luonteenomaista, että niiden toiminta perustuu oman alueen raaka-aineisiin, ja myös niiden asiakkaat ovat lähellä. Tärkeimpiä myyntikanavia ovat kuluttajien verkkokaupassa tai tilamyynti, vähittäiskauppa ja yksityiset ruokapalvelut.

Vähittäiskauppa on viime vuosina kiinnostunut selvästi pienyritysten tuotteista. Esimerkiksi paikalliset leipomot ovat jo hyvin edustettuina isojenkin kauppaketjujen myymälöissä.

JÄTTIYRITYKSET PUUTTUVAT

Elintarvikkeita jalostavista suomalaisyrityksistä suurin osa eli yli 2 000 työllistää korkeintaan viisi henkeä. Vain joka kymmenes työllistää enemmän kuin 20 henkeä. Suuria, yli 50 henkeä työllistäviä elintarvikeyrityksiä on Suomessa vain alle 150.

Pienyritykset ovat tavallisimmin leipomoita, lihanjalostajia tai kasvisten, hedelmien tai marjojen jalostajia.

Neljän suurimman suomalaisyrityksen osuus maan ruoka- ja juomateollisuuden runsaan 11 miljardin euron liikevaihdosta on vajaa 60 prosenttia.

Maailmalla suuret suomalaisyritykset ovat pieniä

Suuretkin suomalaiset elintarvikevalmistajat ovat suhteellisen pieniä, kun niitä vertaa alan kansainvälisiin suuryrityksiin. Vain kourallinen suomalaisyrityksiä ylitti liikevaihdollaan 1,5 miljardin euron rajan vuonna 2016. Niistä yksikään ei yllä edes Euroopassa 20 suurimman elintarvikeyrityksen joukkoon.

HANKINTAKETJU ON KILPAILUETU

Elintarviketeollisuus Suomessa nojaa kotimaisiin raaka-aineisiin: 82 prosenttia teollisuuden käyttämistä raaka-aineista tulee Suomesta. Yrityksillä on kilpailuetunaan lyhyet ja läpinäkyvät hankintaketjut, jotka tunnetaan alusta loppuun. Se varmistaa tuotteiden hyvän jäljitettävyyden.

Suomalainen raaka-aine takaa lyhyen hankintaketjun

Joidenkin lihatuotteiden raaka-aine voidaan nykyään jo kuluttajapakkauksen merkintöjen avulla jäljittää tuotantotilalle asti. Myös kanamunien leima paljastaa tuotantotavan lisäksi myös tuottajatilan.

Kun tuotteiden jäljitettävyys ja tietojärjestelmät ovat kunnossa, ketjun mahdolliset ongelmatkin pystytään korjaamaan nopeasti ja ilman massiivisia takaisinvetoja.

Ja vaikka Suomi on harvaan asuttu maa, ruuan raaka-aine tulee elintarviketeollisuudelle yllättävän lyhyiden matkojen takaa. Kotieläimistä erityisesti siipikarjan ja sianlihan tuotanto on keskittynyt jalostavien laitosten läheisyyteen. Myös maidon matka tilalta jalostukseen on usein lyhempi kuin maitotuotteen matka pakkaamosta kaupan hyllyyn.

Kasvisten sopimusviljelyn keskittyy jalostavien tehtaiden läheisyyteen, minkä ansioista raaka-aine tulee käsittelyyn niin tuoreena kuin mahdollista.

Linkkejä:
Opas ruokahankinnoista päättäville
Tilastotietoa elintarvikealan yrityksistä
Artesaaniruoka
EU:n elintarvike- ja juomateollisuuden vuosikatsaus 2017