Suomalainen ruokakulttuuri kukoistaa

Suomalainen ruokakulttuuri kukoistaa

Suomalainen ruokakulttuuri elää ja uudistuu. Energiatankkauksen rinnalle ovat nousseet makuelämykset ja halu tietää ruuan alkuperästä. Ruualla on myös yhteiskunnallisia ja poliittisia ulottuvuuksia. Ruokakulttuuri ympäröi meitä ja itse kullakin on suomalaiseen ruokakulttuuriin oma näkökulmansa.

Kun suomalaisilta kysyttiin tutkimuksessa oman ruokakulttuurimme yleisimpiä piirteitä, kärkeen nousivat muutos ja kansainvälisyys. Varsinkin trendit, uudet tuotteet ja ruoka mediassa muodostavat kokonaisuuden, joka liitetään tämän päivän suomalaiseen ruokakulttuuriin entistä vahvemmin. Suomalaisista löytyy aimo annos reipasta kokeilunhalua, mikä on viime aikoina näkynyt kiinnostuksena hyönteisruokaa kohtaan.

Suosituimmat ruuat pysyvät samoina

Toisaalta suosituimpien ruokien lista ei juuri vuosien saatossa uudistu. Ehkäpä siinä kiteytyy ruokakulttuurimme toinen peruspilari: perinteet ja paikallisuus. Niille rakentuu turvallisen arjen jatkumo tuttuine mummon makuineen. Muutos toki koskettaa myös perinteitä ja paikallisuutta. Esimerkiksi perinteinen jauhoilla suurustettu jauhelihakastike on muuttunut bolognesekastikkeen kautta härkisbolognesiksi – mutta jauhelihakastiketta kaikki tyyni!

RUOKAKULTTUURI KITEYTYY YKSINKERTAISUUTEEN

Ruuan niukkuus on leimannut suomalaisten syömistä vielä muutama sukupolvi sitten. Ehkä sen vuoksi makuja, herkullisuutta ja sosiaalisuutta korostava ruokakulttuuri on meillä vasta nousemassa. Toisaalta pohtimisen arvoinen asia on, olisiko niukkuuden näkökulma se, joka onkin tulevaisuudessa kansainvälisesti tunnetun suomalaisen ruokakulttuurin syvin idea.

Kuluttaja haluaa tietää miten ruoka on tuotettu

Niin ikään kiinnostus raaka-aineita ja niiden alkuperää kohtaan on lisääntynyt valtavasti viime vuosina. Ruokapiirien ja suoramyynnin suosio on noussut, lähiruuan ja luomun näkyvyys kasvanut ja menekki on kasvanut. Myös yhä useammat ravintolat kertovat mieluusti raaka-aineidensa alkuperästä.

Ruuan sisäiseen laatuun liittyvät asiat muodostavat kolmannen kokonaisuuden suomalaisen ruokakulttuurin sisällössä. Tästä kertoo vilkas keskustelu ruoan tuottamisen tavoista ja pohjoisten luonnonolosuhteiden tuottamista hyödyistä elintarvikkeisiin, ruuan ravitsemuksellisesta laadusta ja puhtaudesta. Ruuan ekologisuus ja eettisyys tuovat oman lisävärinsä laatunäkökulmaan.

RUOKA RAKENTAA IDENTITEETTIÄ

Suomalainen vaatimattomuus näkyy ruokakulttuurissamme monella tapaa. Esimeriksi tapa, jolla puhumme omasta ruokakulttuuristamme on usein vähättelevä – tosin onneksi yhä harvemmin. Ruokakulttuurimme kiteytykseksi nostetaan pääasiassa hyvin yksikertaisia raaka-aineita tai ruokalajeja, kuten kansallisruuaksi julistettu ruisleipä.

Ehkäpä turhan harva suomalainen edes tunnistaa ruokakulttuurin roolin kansallisidentiteettimme muokkaajana, vaan siihen liitetään mieluummin liuta muusikoita, kapellimestareita, rallikuskeja ja peliguruja. Mutta muutosta on ilmassa!

Kohonnut elintaso länsimaissa mahdollistaa sen, että ruoka on kasvavalle joukolle myös henkilökohtaisen vaikuttamisen väline: ruokavalio on paitsi oman hyvinvoinnin lähde, myös kannanotto – ja äärimmillään jopa itsetehostusta. Siis osa oman identiteetin rakentamista.

Kotoisia makuja arvostetaan

Yltiöpäinen ulkomaisuuden ihannointi oli ja meni. Ehkä siihenkin tarvittiin maailmanlaajuinen trendi, jossa pohjoismainen keittiö on pop.

Kotoisten makujen arvostaminen näkyy mm. kansalais- ja työväenopistojen kotitalouskursseilla. Arkiruoat, leivonta ja makkarakurssit kiinnostavat yhä laajenevaa kansalaisjoukkoa. Myös perustaidot kasvisten, kalan ja lihan käsittelyssä pysyvät kurssilistojen suosiossa.

KODIT MUOKKAAVAT RUOKAKULTTUURIA

Kotien rooli ruokakulttuurin kasvualustana on tärkeä. Kotien perinteet ja uudemmat tavat vaikuttavat kaikkiin meihin, huomasimme sitä tai emme.  Toinen tärkeä ruokakulttuurin muokkaaja on maksuton kouluruoka, tuo yksi suurista suomalaisista innovaatioista. Suomessa koululounaalle istahtaa päivittäin lähes 900.000 lasta ja nuorta. Kouluruoka on paitsi virkistävä tauko, myös sosiaalisen syöminen oppitunti – ja osa jokaisen suomalaisen kasvutarinaa.

Trendiin sopivaa suomalaista

Puhtaat, luonnolliset raaka-aineet, eettisyys ja läpinäkyvyys kautta koko ketjun ovat ruoka-alan maailmanlaajuisia trendejä. Näihin teemoihin suomalainen ruoka istuu erityisen hyvin. Suomessa onkin havahduttu siihen, että ruokamme voisi olla nykyistä merkittävämpi vientituote. Food from Finland -kasvuohjelma pyrkii kaksinkertaistamaan Suomen elintarvikeviennin vuoteen 2020 mennessä. Tähän työhön on löydetty usko suomalaisen ruuan tarinaan, jolla on vientiä maailmalla.

 

Lähteitä ja lisätietoja:

Ruokakulttuurista:
www.ruokatieto.fi/ruokakulttuuri
suomisyojajuo.fi/
www.hyvaasuomesta.fi/ruokakulttuuri_2015
www.elo-saatio.fi/kansallisruoka
www.elo-saatio.fi/5-avainta-suomalaiseen-ruokaan

Suomalaista ruokaa ulkomaisin silmin:
www.foodfromfinland.fi/naturally-delicious-food-and-drink-from-the-arcti...
www.arcticfoodfromfinland.fi