Apua merkkiviidakkoon!

Apua merkkiviidakkoon!

Kotimaisen ruuan voi määritellä monin eri tavoin. Eri alkuperämerkeillä ruokapakkauksissa onkin omat kriteerinsä, vaikka päällepäin ne näyttävät viestivän samaa asiaa. Alla on vertailtu yleisimpiä vapaaehtoisia alkuperämerkkejä raaka-aineen kotimaisuuden, työn ja valvonnan näkökulmasta.

MERKKI

RAAKA-AINEEN KOTIMAISUUS

TYÖ

VALVONTA

1.Hyvää Suomesta -merkki

100 % suomalaista liha, kala, kananmuna, maito ja yhden ainesosan tuote. Tuotteessa yhteensä raaka-aine vähintään
75 % suomalaista

Aina 100% kotimaista (sekä valmistus että pakkaaminen)

Auditoidaan noin kolmen vuoden välein

2. Avainlippu

Ei vaatimusta raaka-aineen kotimaisuudesta

Valmistettu aina Suomessa. Kotimaisuusaste vähintään 50 %, joka lasketaan kaikista tuotteeseen kohdistuvista kuluista, mukaan lukien raaka-aineet.

Ei auditointeja. Merkki uusittava kolmen vuoden välein.

3. Sirkkalehtilippu

Kasviraaka-aine kotimaista, jalosteissa muilla raaka-aineilla ei kriteerejä

Kasviraaka-aine viljelty suomessa

Auditoidaan

4. Maakuntien parhaat

Pääraaka-aine 100 % kotimaista. Tuotteen kotimaisuusaste vähintään 80% (ei ainoastaan raaka-aine, mukana myös työn osuus)

Tuotteen kotimaisuusaste vähintään 80% (ei ainoastaan työ, mukana myös raaka-aineen osuus)

Arvioidaan vähintään joka kolmas vuosi

5. Leppäkerttumerkki

Maataloustuote 100 % kotimaista. Valmisteissa pääraaka-aine 100 % kotimaista ja raaka-aineet yhteensä vähintään 75 %.

Maataloustuotteet viljelty Suomessa

-

Vapaaehtoiset alkuperämerkit

1. Hyvää suomesta -merkki
(Ruokatieto YhdIstys ry)

Raaka-aine: 100 % suomalaista on  liha, kala, kananmuna ja maito tuotteessa. Lisäksi yhden ainesosan tuote on 100 % suomalaista (esim. vehnäjauhot). Tuotteen yhteenlaskettu kotimaisuusaste on vähintään 75% (esim. valmisruuat). Tällä hetkellä raaka-aineen kotimaisuusaste Hyvää Suomesta -tuotteissa on keskimäärin yli 95 %. Kotimaisuusastetta laskee usein suola ja mausteet. Esimerkiksi Hyvää Suomesta -merkityn ruisleivän kotimaisuusaste on alle 100 %, sillä leivässä oleva suola tulee muualta. 
Työ: Tuote valmistetaan ja pakataan aina Suomessa. 
Valvonta: Tarkastuskäynnit Hyvää Suomesta -tuotteita valmistaviin yrityksiin noin joka kolmas vuosi.

(lue lisää: www.hyvaasuomesta.fi)

2. avainlippu
(suomalaisen työn liitto)

Raaka-aine: Merkkikriteereissä ei ole vaatimusta raaka-aineen kotimaisuudesta. Avainlipun kotimaisuusaste lasketaan omakustannusarvosta, jonka on oltava vähintään 50 %. Omakustannusarvossa otetaan huomioon seuraavat tuotteeseen kohdistetut kustannukset: raaka-aineet, tarvikkeet, osa- ja puolivalmisteet, pakkausaineet ja -tarvikkeet, muuttuvat ja kiinteät henkilöstökustannukset, alihankinnat, muut välittömät kustannukset, markkinointikustannukset, tuotekehityskustannukset, poistot ja korot, muut välilliset kustannukset. 
Työ: Valmistetaan aina Suomessa. 
Valvonta: Ei valvontakäyntejä, markkinointivalvonta. Merkki uusittava kolmen vuoden välein.

(lue lisää: www.avainlippu.fi)

3. sirkkalehtilippu
(kotimaiset kasvikset ry)

Raaka-aineet: Kasvisjalosteissa kasviraaka-aine on viljelty Suomessa, mutta muille raaka-aineille ei ole kriteerejä. 
Työ: Kasviraaka-aine on viljelty Suomessa.
Valvonta: Uudet merkinkäyttäjät auditoidaan vuoden kuluessa merkinkäyttöoikeuden myöntämisestä. 

(lue lisää: www.kauppapuutarhaliitto.fi,  www.kasvikset.fi)

4. Maakuntien Parhaat
(ProAgria Keskusten Liitto)

Raaka-aine: Pääraaka-aine tuotteessa on oltava 100 %  kotimaista. Muuten kotimaisuusaste lasketaan tuotteen omakustannusarvosta (yrityksen työ ja raaka-aine yhteensä) oltava vähintään 80% kotimaista).
Työ: kts. yllä
Valvonta: Arvioidaan vähintään joka kolmas vuosi.

(lue lisää: www.maakuntienparhaat.fi)

5. leppäkerttumerkki
(luomuliitto)

Raaka-aine: Leppäkerttu -merkki kertoo tuotteen luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja raaka-aineen alkuperästä. Leppäkerttu -merkillä merkityn maataloustuotteen pitää olla 100% suomalaista ja valmisteissa suomalaisen raaka-aineen osuus on vähintään oltava 75 % (pääraaka-aineissa 100 % eli liha, maito, vilja, kananmunat, hunaja, sienet, kasvikset, marjat, hedelmät, peruna, öljy- ja palkokasvit). Jalosteiden sisältämien raaka-aineiden tulee olla edellä mainittujen osuuksien mukaan voimassa olevan Leppäkerttusopimusehtojen mukaisesti tuotettuja. 
Työ: Maataloustuotteet on viljelty Suomessa.
Valvonta: (tarkistetaan)

(lue lisää: www.luomuliitto.fi)

Muita pakkausmerkkejä

EAN/GTIN-KOODIT

Suurin osa vähittäiskaupoista käyttää tuotteiden tunnistamiseen EAN-viivakoodia. EAN-viivakoodi koostuu kahdesta osasta: Numeerisesta GTIN-koodista ja sitä vastaavasta viivakoodisymbolista. GTIN-koodin kolme ensimmäistä numeroa kertovat, missä maassa yritystunniste on myönnetty. Tunnisteen avulla tuotteita voi koodittaa esimerkiksi tuotteen valmistaja, valmistuttaja tai maahantuoja. Koodittajana on yleensä se taho joka omistaa tuotteen oikeudet. Tämän vuoksi esimerkiksi Kiinassa valmistettuun tuotteeseen voi tulla Suomen maakoodilla (64) kooditettu tuote. GTIN-koodin perusteella ei siis voi päätellä tuotteen alkuperämaata.

(lue lisää: www.gs1.fi)

sianlihan alkutuotantotavat

Toukokuun 2014 alusta lähtien sianlihan on voinut valita päivittäistavarakaupassa alkutuotantotavan perusteella. Sianlihan tuotantotapa määrittyy lainsäädännön täyttävien tai sen ylittävien erityislupausten perusteella. 

(lue lisää  www.laatuvastuu.fi)

Sianlihan alkutuotantotavan Laatuvastuu -merkki voi olla samassa pakkauksessa Hyvää Suomesta -merkin kanssa.

Suomen lipun käyttäminen pakkauksessa

Suomen lippua saatetaan käyttää tuotteiden yhteydessä symboloimaan tuotteen suomalaisuutta ja kotimaisuutta. Tuotteen tulee olla sekä valmistuksen että raaka-aineiden osalta kokonaan tai pääosin kotimainen, muussa tapauksessa lipun käyttö johtaa kuluttajaa harhaan.
(lue lisää: www.evira.fi)

aurinkomerkki

Aurinkomerkki on luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden tuotantotapamerkki. Elintarvikepakkauksen kyljessä se kertoo, että tuote on suomalaisen viranomaisen valvonnassa. Merkkiä voi hakea toimija, joka tuottaa, valmistaa, valmistuttaa, pakkaa tai tuo maahan luomutuotteita ja kuuluu luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään.

Aurinkomerkki ei siis ole kotimaisen raaka-aineen ja tuotannon merkki, vaikka se suomalaisesta viranomaisvalvonnasta kertookin. Elintarvikkeen maatalousperäisistä raaka-aineista vähintään 95 % on tuotettu luonnonmukaisesti. Aurinkomerkin käyttöoikeutta anotaan Elintarviketurvallisuusvirastolta (Evira). Merkin käyttö on vapaaehtoista ja maksutonta. Aurinkomerkki on väistymässä käytöstä uuden pakollisen EU:n luomumerkin, Eurolehden myötä. 

(lue lisää: www.ruokatieto.fi)

Aurinkomerkki yhdessä Hyvää Suomesta –merkin kanssa kertoo tuotteen olevan kotimainen luomutuote.

eurolehti

EU:n luomutunnus Eurolehti tuli pakolliseksi vuoden 2012 alusta kaikissa EU:ssa valmistetuissa, valmiiksi pakatuissa luomuelintarvikkeissa. Eurolehteä saa käyttää EU:n alueella tuotettujen pakattujen elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä. Tuotteen maataloudesta peräisin olevista ainesosista 95 % on oltava luonnonmukaisesti tuotettuja. Luomuasetusta noudattavat toiminnanharjoittajat voivat käyttää luomutuotteissaan myös EU:n luomutunnusta ja virallista tarkastusmerkintää: ” Luonnonmukainen maataloustuotanto – EY:n valvontajärjestelmä / Ekologiskt jordbruk – EG-kontrollsystem” 
(lue lisää: (www.ruokatieto.fi)

Eurolehtimerkki yhdessä Hyvää Suomesta –merkin kanssa kertoo tuotteen olevan kotimainen luomutuote.