Tutustu ruokaketjuun

Tutustu muutoksentekijöihin ja tekemisiin.

Ruoka-alaa kehitetään aktiivisesti koko ajan. Ympäristö, terveys, ruokaturva, talous ja muut tämän päivän kuumat keskusteluaiheet haastavat kehittämään ruoka-alaa. Tutkijat, suunnittelijat ja käytännön tekijät  yhteistyössä muuttavat ruokaketjua. Tutustu miten!

Mitä olet aina halunnut kysyä kalatiskillä

Palvelutiski on kalaa ostavan tietotoimisto. Kysy siis rohkeasti kaikki sinua kiinnostavat kalafaktat ja pyydä myyjältä neuvot ja vinkit parhaisiin kalaruokiin.

Syödään suomalaista – ja pidetään työ Suomessa

Kaupan hyllyllä voi iskeä valinnanvaikeus. Erilaisia tuotteita löytyy paljon ja niiden vertailu voi olla haastavaa. Mitähän näistä pitäisi valita? Entä mistä tunnistan suomalaisen tuotteen?

Tilakohtaisilla laskelmilla systemaattista työtä hiilijalanjäljen alentamiseksi koko HK Rypsiporsas® -tuotantoketjussa

Tavoitteemme on kulkea HK Rypsiporsas® -ketjussa kohti hiilineutraaliutta! Maailmalla palkittua HK Rypsiporsas® -lihaa arvostetaan sen herkullisen maun, mutta myös rasvan koostumuksen sekä antibioottivapaan kasvatuksen vuoksi.

Apetitin ainutlaatuinen arvoketju perustuu kotimaiselle alkutuotannolle ja työlle

Kotimaisuus on Apetitin toiminnan kivijalka, ja olemme sitoutuneet kotimaiseen ruoantuotantoon sen puhtauden, turvallisuuden ja vastuullisuuden vuoksi. Kotimainen ruoantuotanto on arvokas valttikortti, jota on syytä vaalia nyt ja tulevaisuudessa.

Vehnäjauhosta makaronilaatikon kautta kauratortillaan

Ei sellaista suomalaista ruokapöytää, jossa Myllyn Paras ei olisi ollut läsnä. Vuonna 1928 viljelijöiden omaan käyttöön perustettu kauramylly on ehtinyt näkemään monta yhteiskunnan murrosvaihetta. Toimintoja on kehitetty läpi vuosikymmenten, sormi kuluttajan pulssilla, vastaamaan niin ajan henkeä ja tarpeita kuin alati muuttuvia makutottumuksia ja ruoanlaiton uusimpia trendejä.
Myllyn Paras

Med kärlek till vår finländska mat

Maten och kärleken till maten förenar oss finländare. Bondens kärlek till den finländska maten börjar genom kärleken till jorden, och genom att förvalta jorden på bästa sätt. Bondens viktigaste uppgift är att producera mat av hög kvalitet och samtidigt ta ha hand om marken, djuren och skogen på ett hållbart sätt för kommande generationer.

Fazer pitää suomalaiset leivässä

Heti alkuun kovaa faktaa leivästä: 76 % suomalaisista syö päivittäin leipää. Kaikista Suomessa syödyistä leivistä joka neljäs leipä on kotoisin Fazer Leipomoista. Voidaan siis sanoa, että Fazerilla tiedetään tarkalleen, millaista leipää meistä kukin arvostaa, ostaa ja syö.

Vastuullisuus on monen tekijän summa

Vastuullinen ruuantuotanto lähtee maatiloilta ja jatkuu läpi koko kotimaisen ruokaketjun kotikeittiöihin asti. Osaavat ja työlleen omistautuneet ammattilaiset varmistavat, että kuluttajan tehtävä on helppo.
Hyvää Suomesta

Ruokajärjestelmän toimittava myös poikkeusoloissa

Tietty omavaraisuuden taso on välttämätön kriisien varalta. Suomalaisen ruoan suosiminen varmistaa huoltovarmuutta: pellot pysyvät viljeltyinä, tuottajien ammattitaito terässä ja elintarviketeollisuuden rattaat pyörimässä.
Hyvää Suomesta

Ruoka pyörittää kansantalouden rattaita

Kotimainen maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät, luovat arvonlisää ja tuovat verotuloja. Ruokarahat pyörittävät vauhdilla kotimaan taloutta.
Hyvää Suomesta

Det finns bara goda orsaker att välja mat från Finland

Det finns bara goda orsaker att välja mat från Finland. Den finländska maten är god, ren och av mycket hög kvalitet. Dessutom finns det många andra orsaker, och här vi ger vi dig några av dem:

Merkillisen hyvää ruokaa

Elintarvikkeen pakkaus kertoo kuluttajalle monenlaista tietoa. Purkista, paketista, pullosta tai muusta pakkauksesta löytyy tieto käyttöpäivämäärästä, ravitsemuksesta, valmistusmaasta ja raaka-aineiden alkuperästä.

Pellolta pataan, kattilaan, taikinaan, pulloon tai tölkkiin – kotimaisesta peltoviljelystä on moneksi!

Suomen pelloilla kasvaa - neljää pääviljaa: vehnää, kauraa, ruista ja ohraa - kahta öljykasvia: rypsiä ja rapsia - proteiinirikkaita palkokasveja: hernettä ja härkäpapuja. Lisäksi kymmeniä muita, pienialaisempia, mutta mielenkiintoisia lajikkeita, kuten spelttiä, tattaria, kuminaa, öljyhamppua, korianteria, qvinoaa ja pellavaa.

Kun valinta on Oikia, on se useammalla tavalla hyvä

Käyttäjäkokemus muodostuu monesta asiasta, joista jokaisella on oma merkityksensä. Sipseissä huomio kiinnitetään tyypillisesti maun, rakenteen ja ravintoarvojen kaltaisiin yksityiskohtiin. Kun sekä kuluttajien tietoisuus ympäristöstään että heidän vaihtoehtojensa määrä kasvaa, valintaan alkaa vaikuttamaan tuoteominaisuuksien lisäksi yhä useampi, aina arvomaailmaan asti ulottuva tekijä.
Real Snacks Oy

Suomalaista luomua Lidlistä

Tutkimustemme ja saamamme asiakaspalautteen perusteella suomalaiset arvostavat kotimaisuutta. Erityisesti kasvikset, maitotuotteet, liha ja kala sekä leipä halutaan läheltä. Osaan tuotemerkeistämme sisältyy lupaus tuotteen kotimaisesta valmistuksesta tai kotimaisista raaka-aineista. Lidlistä löytyy lähes 300 Joutsenlipulla merkittyä tuotetta.

Kasvipohjaisia tuotteita uudesta suomalaisesta ruokatehtaasta

Raisio-konsernin uusi elintarviketehdas on otettu käyttöön kevään 2021 aikana, ja ensimmäiset siellä valmistetut tuotteet pääsevät suomalaisten kauppojen hyllyille elokuun 2021 lopussa. Moderni tehdas automatisointeineen takaa tasaisen laadun, parhaan mahdollisen tuoteturvallisuuden ja täydellisen jäljitettävyyden.

Kokkikartanolla tiedetään, mistä suomalaiset pitävät

Jos joskus iskelmäartistia on kutsuttu suomalaisten tuntojen tulkiksi, Kokkikartano voisi kantaa samaa titteliä ruoista puhuttaessa. –Teemme niitä ruokia, joita suomalaiset haluavat ja kysyvät, tiivistää Kokkikartanon toimitusjohtaja Tommy Snellman.
Kokkikartano

Järvikylä huolehtii, että suomalaisten lautasilla vihertää

Jo yli 30 vuoden ajan Järvikylä on viljellyt ja kasvattanut ruukkuyrttejä ja salaatteja suomalaisten iloksi. Joroisissa vuodesta 1674 saman suvun hallussa olevalla tilalla on tosin viljelty jo useiden sukupolvien ajan, mitä vasten tarkastellessa 30 vuotta tuntuu lyhyeltä ajalta. Tuona aikana on kuitenkin tapahtunut paljon – niin suomalaisten ruokailutottumuksissa kuin viljelytekniikassakin.
Järvikylä

Kunnon pekoni on artesaaniruokaa parhaimmillaan

Kun puhutaan pekonista, yleisin ensimmäinen mielleyhtymä on englantilainen tai amerikkalainen ruokapöytä. Seuraavaksi ajatellaan hotelliaamiaista ja sen jälkeen tuunattuja hampurilaisia. Tuo siankyljestä jalostettu herkku on löytänyt tiensä laajemminkin suomalaisten suihin ja sydämiin; tätä nykyä me syömme pekonia jo yli kolme miljoonaa kiloa vuodessa.