HYVÄÄ SUOMESTA -MERKIN YKSISELITTEINEN MÄÄRITELMÄ KOTIMAISUUDELLE

HYVÄÄ SUOMESTA -MERKIN YKSISELITTEINEN MÄÄRITELMÄ KOTIMAISUUDELLE

Hyvää Suomesta -merkki elintarvikepakkauksessa kertoo enemmän ja tarkemmin suomalaisesta alkuperästä kuin lainsäädännön mukaan tehdyt pakkausmerkinnät.

Alkuperämaan määritelmä

  • Hyvää Suomesta -merkin vaatimus on, että lopputuote on valmistettu ja pakattu kokonaan Suomessa ja siihen on käytetty kriteerien edellyttämä määrä suomalaisia raaka-aineita.
  • Laki: jos tuotteen valmistusketjuun sisältyy useampi maa, alkuperämaa määritellään viimeisen valmistustoimenpiteen suorituspaikan mukaan.

Pääraaka-aineen määritelmä

  • Hyvää Suomesta -kriteereissä usean raaka-aineen tuotteessa kaikkien raaka-aineiden yhteenlaskettu määrä tulee olla vähintään 75-prosenttisesti suomalaista. Näin korkea vaatimus kattaa aina tuotteen pääraaka-aineen, joten pääraaka-aineen erillistä määritelmää ei tarvita.
  • Laissa pääraaka-aine on se, mitä tuotteessa on vähintään 50 %.

Yhden ainesosan elintarvikkeet

  • Hyvää Suomesta -kriteerit: Yhden ainesosan tuotteessa raaka-aine tulee olla 100-prosenttisesti suomalaista ja valmistettu Suomessa.
  • Laki: Jos tuote on valmistettu Suomessa, on valmistusmaa Suomi. Tämä tieto ei vielä kerro raaka-aineen alkuperästä mitään. Alkuperämaaksi merkitään se maa, missä viimeinen valmistustoimenpide on tehty.

Naudanlihan alkuperän ilmoittaminen

  • Hyvää Suomesta -merkin kriteerit täyttävissä elintarvikkeissa nauta on aina syntynyt, kasvanut ja teurastettu Suomessa - myydäänpä liha sellaisenaan tai osana muuta elintarviketta.  Kriteerit edellyttävät myös lihavalmisteiden liharaaka-aineiden täydellistä kotimaisuutta.
  • Uusin laki 218/2017 määrittelee, että Suomessa valmistetuissa tuotteissa pakkauksessa tulee aina ilmoittaa naudan kasvatusmaa ja teurastusmaa. Lisäksi tuoreessa tai pakastetussa, leikatussa ja jauhetussa naudanlihassa tai naudanlihaa sisältävässä jauhelihassa tulee ilmoittaa naudan syntymämaa. Vaihtoehtoisesti jos nauta on syntynyt, kasvatettu ja teurastettu yhdessä maassa, voi sen maan ilmoittaa alkuperämaaksi (huomaa, että sana "alkuperä" on laissa 218/2017 varattu vain e.m. lihalle). Kun lihan lainmukainen alkuperä on Suomi, sen ilmoittamisen voi korvata Hyvää Suomesta -merkillä. Mikäli tuore tai pakastettu naudanliha on muualta kuin Suomesta, tulee sen syntymä-, kasvatus- ja teurastusmaa erikseen ilmoittaa.

Sian, lampaan, vuohen tai siipikarjan lihan alkuperän ilmoittaminen

  • Hyvää Suomesta -merkin kriteerit täyttävissä elintarvikkeissa kaikkien em. eläinten tulee aina olla Suomessa syntynyt, kasvanut ja teurastettu. Kriteerit edellyttävät myös lihavalmisteiden liharaaka-aineiden täydellistä kotimaisuutta.
  • Laki: Mikäli tuote on valmistettu Suomessa, tulee aina ilmoittaa otsikossa mainittujen lihojen kasvatusmaa ja teurastusmaa. Mikäli liha on peräisin eläimestä, joka on syntynyt, kasvatettu ja teurastettu yhdessä maassa, voi sen maan ilmoittaa alkuperämaaksi (vrt. edellinen kappale). Mikäli lihan lainmukainen alkuperä on Suomi, sen ilmoittamisen voi korvata Hyvää Suomesta -merkillä.

Maito ja maidon alkuperän ilmoittaminen

  • Hyvää Suomesta -merkin kriteerit täyttävissä elintarvikkeissa maidon tulee aina olla 100-prosenttisesti suomalaista, mikä tarkoittaa sitä, että maito on lypsetty, pakattu ja prosessoitu Suomessa.
  • Laki: Suomessa valmistettavissa tuotteissa maidosta on ilmoitettava lypsymaa/maat. Jos maito on lypsetty, pakattu ja prosessoitu yhdessä maassa, voidaan tästä maasta käyttää sanaa "alkuperä: kyseinen maa". Merkintävelvoite koskee maitoa ja maitovalmisteista lain 218/2017 mukaisesti. Mikäli maidon lainmukainen alkuperä on Suomi, sen ilmoittamisen voi korvata Hyvää Suomesta -merkillä.