HYVÄÄ SUOMESTA -MERKIN YKSISELITTEINEN MÄÄRITELMÄ KOTIMAISUUDELLE

HYVÄÄ SUOMESTA -MERKIN YKSISELITTEINEN MÄÄRITELMÄ KOTIMAISUUDELLE

Hyvää Suomesta -merkki elintarvikepakkauksessa kertoo enemmän ja tarkemmin suomalaisesta alkuperästä kuin lainsäädännön mukaan tehdyt pakkausmerkinnät.

Hyvää Suomesta -merkin tarkastuskäynneillä hyödynnetään yrityksen lakisääteisiä dokumentteja sekä muita toiminnan ohjaukseen liittyviä asiakirjoja ja käytäntöjä.  Erityisesti kiinnitetään huomio siihen, että yrityksen järjestelmässä Hyvää Suomesta –merkittyihin tuotteisiin kulkeutuu merkin kriteerit täyttävä määrä kotimaista raaka-ainetta. Tätä seikkaa ei missään muussa järjestelmässä tarkasteta. 

Tiedon saamiseksi tehdään tarkastukset asiakirjoista ja sähköisistä järjestelmistä, käydään varastoissa ja tuotantolinjoilla sekä tarkastetaan pisteet, joissa eri raaka-aineita sekoitetaan toisiinsa.

Alkuperämaan määritelmä

  • Hyvää Suomesta -merkin vaatimus on, että lopputuote on valmistettu ja pakattu kokonaan Suomessa ja siihen on käytetty kriteerien edellyttämässä määrin suomalaisia raaka-aineita.
  • Laki: jos tuotteen valmistamiseen on osallistunut useampi maa, alkuperämaa määritellään viimeisen valmistustoimenpiteen suorituspaikan mukaan.

Pääraaka-aineen määritelmä

  • Hyvää Suomesta -kriteereissä usean raaka-aineen tuotteessa kaikkien raaka-aineiden yhteenlaskettu määrä tulee olla vähintään 75-prosenttisesti suomalaista. Näin korkea vaatimus kattaa aina tuotteen pääraaka-aineen, joten pääraaka-aineen erillistä määritelmää ei tarvita.
  • Laissa pääraaka-aine on se, mitä tuotteessa on vähintään 50 %.

Yhden ainesosan elintarvikkeet

  • Hyvää Suomesta -kriteerit: Yhden ainesosan tuotteessa raaka-aine tulee olla 100-prosenttisesti suomalaista.
  • Laki: Jos tuote on valmistettu Suomessa, on valmistusmaa tietenkin Suomi, mikä ei kerro raaka-aineen alkuperästä mitään. Alkuperämaaksi merkitään se maa, missä viimeinen valmistustoimenpide on tehty.

Naudanlihan alkuperän ilmoittaminen

  • Hyvää Suomesta -merkin kriteerit täyttävissä elintarvikkeissa nauta on aina syntynyt, kasvanut ja teurastettu Suomessa - myydäänpä liha sellaisenaan tai osana muuta elintarviketta.  Kriteerit edellyttävät myös lihavalmisteiden liharaaka-aineiden täydellistä kotimaisuutta.
  • Uusin laki 218/2017 määrittelee, että Suomessa valmistettuissa tuotteissa pakkauksessa tulee aina ilmoittaa naudan (ja muiden lihojen) kasvatusmaa ja teurastusmaa. Syntymämaa on ilmoitettava tuoreesta lihasta, mutta ei jalosteista. Mikäli esim. nauta on syntynyt, kasvatettu ja teurastettu yhdessä maassa, voi sen maan ilmoittaa alkuperämaaksi (huomaa, että sana "alkuperä" on tässä laissa varattu vain e.m. lihalle). Mikäli lihan lainmukainen alkuperä on Suomi, sen ilmoittamisen voi korvata Hyvää Suomesta -merkillä. Mikäli tuore naudanliha on muualla kuin Suomesta, on sen kasvatusmaa ja teurastusmaa ilmoitettava. Ulkomailla valmistetuissa lihaa sisältävissä tuotteissa ei alkuperästä tarvitse kertoa mitään.

Sian, lampaan, vuohen tai siipikarjan lihan alkuperän ilmoittaminen

  • Hyvää Suomesta -merkin kriteerit täyttävissä elintarvikkeissa kaikkien em. eläinten tulee aina olla Suomessa syntynyt, kasvanut ja teurastettu. Kriteerit edellyttävät myös lihavalmisteiden liharaaka-aineiden täydellistä kotimaisuutta.
  • Laki: Mikäli tuote on valmistettu Suomessa, tulee aina ilmoittaa otsikossa mainittujen lihojen kasvatusmaa ja teurastusmaa. Syntymämaata ei tarvitse ilmoittaa. Mikäli liha on peräisin eläimestä, joka on syntynyt, kasvatettu ja teurastettu yhdessä maassa, voi sen maan ilmoittaa alkuperämaaksi (huomaa, että sana "alkuperä" on tässä laissa varattu vain em. lihalle). Mikäli lihan lainmukainen alkuperä on Suomi, sen ilmoittamisen voi korvata Hyvää Suomesta -merkillä. Mikäli tuore liha on muualla kuin Suomesta, on sen kasvatusmaa ja teurastusmaa ilmoitettava. - Ulkomailla valmistetuissa lihaa sisältävissä tuotteissa ei alkuperästä tarvitse kertoa mitään.

Maito ja maidon alkuperän ilmoittaminen

  • Hyvää Suomesta -merkin kriteerit täyttävissä elintarvikkeissa maidon tulee aina olla 100-prosenttisesti suomalaista, mikä tarkoittaa sitä, että maito on lypsetty, pakattu ja prosessoitu Suomessa.
  • Laki: Suomessa valmistettavissa tuotteissa maidosta on ilmoitettava lypsymaa/maat. Jos maito on lypsetty, pakattu ja prosessoitu yhdessä maassa, voidaan tästä maasta käyttää sanaa "alkuperä: tämä maa". Merkintävelvoite koskee maitoa ja maitovalmisteista lain 218/2017 mukaisesti. - Ulkomailla valmistetuista maitotuotteista ei alkuperästä tarvitse kertoa mitään.

SÄÄNNÖLLISET TARKASTUKSET  Hyvää Suomesta - MERKKIÄ KÄYTTÄVISSÄ YRITYKSISSÄ

Hyvää Suomesta -merkin käyttäjäyritykset tarkastetaan säännöllisesti. Merkin tiukkojen kriteerien täyttyminen varmistetaan. Tarkastuskäynneillä hyödynnetään yrityksen lakisääteisiä dokumentteja sekä muita toiminnan ohjaukseen liittyviä asiakirjoja ja käytäntöjä.

Auditoijan tekemällä käynnillä mm. tarkastetaan, että yrityksen Hyvää Suomesta –merkittyihin tuotteisiin käytetään merkin kriteerien edellyttämä määrä kotimaisia raaka-aineita. Tätä seikkaa ei missään muussa järjestelmässä tutkita.  Asiakirjat ja sähköiset järjestelmät tarkastetaan, käydään varastoissa ja tuotantolinjoilla sekä tarkastetaan pisteet, joissa eri raaka-aineita sekoitetaan toisiinsa.

Lue lisää Hyvää Suomesta –merkin kriteereistä ja auditoinneista.