Suomessa ei lisätä eläinten kasvua antibiooteilla

Suomessa ei lisätä eläinten kasvua antibiooteilla

Suomessa käytetään antibiootteja tuotantoeläinten lääkinnässä toiseksi vähiten EU:ssa. Erot antibioottien käytössä ovat suuria EU:n sisällä, ja muualla maailmassa antibioottien väärinkäyttöön ollaan vasta havahtumassa.

Antibiooteille vastustuskykyiset eli resistentit taudinaiheuttajat ovat vakava maailmanlaajuinen terveysriski.  Suurin syy tähän on antibioottien liika- ja väärinkäyttö sekä ihmisten että eläinten lääkinnässä. Merkittävä osa maailman antibiooteista käytetään tuotantoeläinten kasvun nopeuttamiseksi sekä tarpeettomasti terveiden eläinten tautien ehkäisyssä. Suomessa näin ei kuitenkaan toimita.

Tehokkaimpia keinoja ehkäistä antibioottiresistenttien bakteerikantojen kehittymistä on vähentää lääkkeiden käyttötarvetta huolehtimalla eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista. Tähän ennaltaehkäisevään työhön on panostettu Suomessa jo vuosikymmenien ajan kaikilla kotieläintuotantosektoreilla. Tärkeitä tekijöitä ovat olleet elinkeinon vapaaehtoiset toimet, kuten eläinaineksen ja rehujen tuonnin ohjaus, jotta uusien tautien leviäminen Suomeen estetään. Lisäksi Suomessa on menestyksekkäästi saneerattu muualla yleisiä tarttuvia tauteja. Perusterveyttä pidetään yllä hyvän tuotantohygienian, riittävän tautisuojauksen, sopivien pito-olosuhteiden, suunnitelmallisen ruokinnan ja oikeiden toimenpiteiden avulla. Näitä toimia ohjataan lainsäädännön lisäksi järjestelmällisellä ja dokumentoitudulla eläinten terveydenhuollolla.

Ennaltaehkäisevän tilatasolla tehtävän perustyön lisäksi sian- ja naudanlihan sekä maidontuotannossa merkittävää on elinkeinon vapaaehtoinen toiminta esimerkiksi eläinkuljetuksissa, joissa tautien leviämistä ehkäistään mm. sikaloiden terveysluokituksella sekä nautaeläinliikenteen turvallisella toimintatavalla

Broilereiden hyvään terveydentilaan vaikuttaa tehokkaan tautisuojauksen lisäksi kaikki sisään - kaikki ulos -tuotantotapa, mikä tarkoittaa sitä, että kasvatuserien välillä kanalat tyhjennetään kuivikelannasta sekä pestään ja desinfioidaan ennen seuraavan lintuerän saapumista. Lintujen vastustuskykyä lisää myös emokanojen suojaavia bakteereja sisältävä probiootti, jota suihkutetaan pisaroina untuvikkojen päälle. Lisäksi tuotantoeläinten tuonti on kontrolloitua: muun muassa meillä edellytetään lähtötilojen eläinten rokotusohjelmaa ja terveysseurantaa. Näiden tietojen perusteella arvioidaan, kannattaako eläimiä tuoda ja mitä tutkimuksia ja toimia edellytetään.  

Suomessa ETT ry:n ylläpitämiin terveydenhuollon tietojärjestelmiin, Sikavaan ja Nasevaan, kerätään kattavasti tietoja eläinten terveystilanteesta, eläinlääkäreiden käynneistä ja niillä tehtävistä havainnoista, tutkimuksista, lääkkeiden käytöstä ja käytön syistä. Broilerin tuotannosta ETT ry kerää kansallisia tietoja lääkkeiden käytöstä ja jalkapohjaindekseistä. 

Suomessa antibiootteja annetaan kontrolloidusti vain lääkinnälliseen tarpeeseen

Suomessa antibiootteja käytetään ainoastaan tarpeeseen ja yksittäisten eläinten tarkoituksenmukaiseen ja kontrolloituun hoitoon eläinlääkärin määräyksestä. Toisin kuin useissa maissa meillä antibiootteja ei anneta tuotantoeläimille rehuihin tai veteen sekoitettuna edistämään kasvua.

-          Suomessa tunnistettiin jo 1990-luvulla, että mikrobilääkkeiden kasvunedistäjäkäyttö lisää mikrobilääkeresistenssin riskiä, ja tästä luovuttiin vapaaehtoisesti vuoden 1999 loppuun mennessä. EU:ssa käyttö kiellettiin vuonna 2006, toteaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean eläinlääkäri Katariina Kivilahti-Mäntylä.

Suomessa antibioottien käyttömäärät tuotantoeläinten sairauksien hoitoon ovat pieniä ja ihmistenkin hoidossa käytettävien kriittisen tärkeiden antibioottien osuus on vähäinen. Erot tuotantoeläimille käytettyjen antibioottien määrässä ovat monikymmenkertaisia Euroopan eri osien välillä. Etelä-Euroopassa käytetään selvästi enemmän antibiootteja eläinmäärään suhteutettuna kuin pohjoisempana. EU-maista vähiten niitä käytetään Ruotsissa, Suomessa toiseksi vähiten.

-          Mikrobilääkkeiden käyttömäärälle ei ole määritetty kansainvälisiä raja-arvoja. On jokaisen maan oma asia valvoa lääkkeiden käyttöä alueellaan tai asettaa tavoitteita eri lääkeryhmien käytölle ja seurannalle. Viime vuosina Euroopassa on selvitetty maakohtaisia mikrobilääkkeiden käyttömääriä ja lääkevalintoja, mikä on konkretisoinut maiden väliset suuret erot. Saatuja tietoja hyödynnettiin tänä vuonna ensi kertaa, kun kolistiinin tuotantoeläinkäytön vähentämiseksi asetettiin EU-tason suosituksia. Suomessa kolistiinia ei koskaan ole hyväksytty tai käytetty tuotantoeläinten lääkintään, Kivilahti-Mäntylä kertoo.

Lisätietoja:

Eläinten Terveys ETT ry: www.ett.fi
Evira: www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/laakitseminen/

Maakohtainen mikrobilääkkeiden käyttötutkimus:
http://www.ema.europa.eu/ema/index.jsp?curl=pages/regulation/document_listing/document_listing_000302.jsp
http://www.fimea.fi/elainlaakkeet/mikrobilaakkeiden_kulutus_elaimilla/esvac

Yleistä suomalaisista tuotantotavoista
http://www.hyvaasuomesta.fi/suomalainen-ruoka/makupaloja-ruoka-alalta
http://www.hyvaasuomesta.fi/suomalainen-ruoka/makupaloja-ruoka-alalta/liha
http://www.hyvaasuomesta.fi/hyvaa-suomesta-merkki/miksi-valita-suomalaista/ruuan-puhtaus-tietoinen-valinta

Minna Asunmaa, Markkinointi- ja viestintäpäällikkö, Ruokatieto Yhdistys ry, puh. 040 410 5270, minna.asunmaa@ruokatieto.fi