Erikoisluonnontuotteet vientivaltiksi

Erikoisluonnontuotteet vientivaltiksi

Kevätaurinko herättää luonnon talvihorroksestaan, ja metsät ja niityt tarjoavat elinvoimaansa myös ihmisten käyttöön. Kevätluonnosta voi poimia ravinnerikkaita villiyrttejä tai nauttia viherkylvyistä metsäkävelyillä.

Lisäksi perinteiset kotimaiset superfoodit, kuten esimerkiksi mahla, pakuri ja pula-ajoista tuttu pettu, ovat alkaneet kiinnostaa jälleen kuluttajia. Suomalaisilla puhtailla luonnontuotteilla on hyvä maine ja kasvavaa kysyntää myös maailmalla.

Villin luonnon hyödyntäminen on noussut viime vuosina takaisin suomalaisen ruokakulttuurin ytimeen. Villiyrtit ja muut luonnonantimet ovat löytäneet tiensä yhä useamman ravintolan ruokalistoille, mutta myös tavallisiin kotikeittiöihin. Koko Suomen kattavasta luonnontuotteiden keruualueesta lähes 13 miljoonaa hehtaaria on luomusertifioitua. Se on maailman suurin sertifioitu luomukeruuala, seuraavaksi suurin alue löytyy Afrikasta, ja on kooltaan puolet pienempi.

Luonnontuotteet vastaavat terveysbuumiin

Terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen on maailmanlaajuinen trendi, mikä näkyy muun muassa luonnontuotteiden kysynnän kasvuna ja suomalaisten tuotteiden vientimahdollisuuksien lisääntymisenä. Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportin mukaan luonnontuotealan yritysten kokonaismäärä on noussut jo yli 750:n ja alan liikevaihto yli 300 miljoonan euron.  Uusia alan yrityksiä on syntynyt eniten elintarvikealalle, mikä sisältää myös ravintolisiä valmistavat yritykset. Luonnontuotteisiin luetaan luonnonmarjat, -sienet ja -yrtit sekä erikoisluonnontuotteet, kuten esimerkiksi terva, mahla, pettu, pihka ja turve. Luonnontuotteista eniten kerätään ja viedään marjoja ja sieniä, mutta myös erikoisluonnontuotteilla, erityisesti mahlalla ja pakurilla, on suuri vientipotentiaali. Mahlaa jalostavia yrityksiä on Suomessa tällä hetkellä kymmenkunta. Myös pakuria tuotteistaa tällä hetkellä kymmenisen yritystä.

Puuvesitrendi kasvattaa mahlan kysyntää

Perinteisten luonnontuotteiden kuten marjojen lisäksi kasvavaa kiinnostusta etenkin ulkomaisten kuluttajien keskuudessa ovat herättäneet uudet tuotteet kuten mahla. Mahla on suuressa nosteessa maailmalla, sillä suomalaisen mahlan kysyntää kasvattavat suositut puu- ja kasvivedet.

  • Niin sanotut puuvedet ovat maailmalla todella suosittuja. Ilmiö lähti kookosvedestä, ja nyt kansainvälisen juomateollisuuden jätit haluavat löytää kookosveden rinnalle muita tuotteita. Tässä suomalainen laadukas koivunmahla on löytämässä jalansijaa, toteaa Nordic Koivun varatoimitusjohtaja Susanna Maaranen.

Nordic Koivu on maailman johtava koivunmahlan tuotantoon ja teolliseen hyödyntämiseen keskittyvä yritys. Yrityksen tuotannosta yli 98 prosenttia menee vientiin, pääasiassa Keski-Eurooppaan ja Aasiaan. Puuveden kasvava suosio on moninkertaistamassa myös Nordic Koivun tuotantoa, ja ensi keväänä pitäisi Nordic Koivun tuotantoon valjastetuista koivuista valuttaa mahlaa uusien asiakkuuksien tarpeisiin jo useampi miljoona litra. Juomateollisuuden ja yksittäisten kuluttajien lisäksi Nordic Koivu tuottaa mahlaa kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin.

  • Kuluttajat ovat maailmanlaajuisesti yhä valveutuneempia, ja haluavat tuotteilta lisäaineettomuutta ja puhtautta. Terveystuotteissa arvostetaan aitoja raaka-aineita ja luonnontuotteita. Suomalainen laatumahla on maailmalla erittäin arvostettua, Maaranen huomauttaa.

Mahla on elämän vesi

Keskimäärin kolme viikkoa kestävä mahlan keruuaika alkaa normaalisti huhtikuun puolivälissä, mutta vaihtelee kevään sääolosuhteiden mukaan. Kun hiirenkorvat puhkeavat koivuun, on mahlakausi ohi. Koivu tuottaa mahlaa 30-200 litraa keväästä, kasvupaikasta ja koivun koosta riippuen. Mistä tahansa mahlaa ei voi talteen valuttaa. Vaikka mahlan keruu ei vahingoita puuta, ei mahlan kerääminen kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan vaatii aina maanomistajan luvan. Jos mahdollisuus mahlan keruuseen on, Maaranen kannustaa hyödyntämään koivuista saatavan terveysjuoman.

  • Talven jäljiltä koivut heräävät unestaan ja alkavat nostaa vettä sulaneesta maasta. Tähän veteen liukenee puun varastoimia ravintoaineita. Yksittäiset pitoisuudet eivät ole suuren suuria, mutta ne ovat ihmisen elimistölle optimaalisessa muodossa ja hyötysuhteessa. Tieteellisesti todistettuja terveysväittämiä mahlalle ei ole haettu, mutta sitä on käytetty perinteisesti luonnonlääkkeenä eri puolilla maailmaa, missä koivuja kasvaa, Maaranen toteaa.

Mahlan keräyksessä hygienia on ensiarvoisen tärkeätä, ja kotikäyttöön tarkoitettu mahla kannattaa pakastaa annospakkauksiin mahdollisimman nopeasti juoksutuksesta. Nordic Koivun kehittämä InnoSuomi-palkittu keräys- ja tuotantoprosessi mahdollistaa mahlan myynnin pullotettuna ilman lisä- tai säilöntäaineita.

Vanhankansan lääkekasvista vientituotteeksi

Toinen koivusta saatava raaka-aine, pakurikääpä, on kansan keskuudessa perinteisesti tunnettu ja käytetty sieni. Etenkin sotien aikana sitä käytettiin kahvin korvikkeena, ”tikkateenä”. Viime aikoina pitkään unohduksissa ollut pakuri on noussut jälleen ihmisten tietoisuuteen myös Suomessa. Etelä-Koreassa, Japanissa, Kiinassa ja etenkin Venäjällä pakuria on käytetty perinteisesti kansanlääkinnässä. Aasiassa kiinnostus lääkinnällisten sienten, kuten pakurin, käyttöön on suurta, ja niiden maailmanmarkkina-arvoksi on esitetty 18-24 miljardia dollaria.

Suomalaisen pakurin vientimahdollisuuksiin uskoo myös superfood-brändi Puhdistamo, joka on tuotteistanut pakuria ja muita kotimaisia luonnontuotteita kuten nokkosta ja havupuiden kasvustoja.

  • Terveys on megatrendi maailmalla. Suomalaisessa luonnossa on paljon hyödynnettäviä kasveja, joista voisi tulla merkittäviä vientituotteita. Pakuri on erityisen kysyttyä Aasiassa, mutta alalla liikkuu myös paljon huonolaatuisia tuotteita. Suomen valtti ovat korkealuokkaiset tuotteet, ja puhdas luonto. Tätä pitäisi korostaa enemmän maailmalla tuotteita markkinoidessa, sillä vastaan saattaa tulla jopa tuotehuijauksia, toteaa Puhdistamon virkaa tekevä toimitusjohtaja Henri Valonen.

Pakurikääpää käytetään yleisesti kuivattuna teenä tai uutteena. Pakurikääpä on lahottajasieni, joka aiheuttaa koivujen oksanarpiin tai muihin vauriokohtiin mustia kasvaimia, pakureita. Pakurin keruu ei myöskään kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan sen keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Koska pakurin kysyntä on kasvanut, on pakurille kehitetty Suomessa myös lisäysmenetelmä, jossa sitä voidaan ympätä puuhun. Pakuriymppien avulla voidaan pakurikääpää viljellä heikkotuottoisissa koivikoissa, ja siten hyödyntää myös niitä. Kokeilussa on mukana jo yli 200 metsänomistajaa.

Pakurista on runsaasti kansan perimätietoa, ja pakuria on tutkittu viime aikoina paljon sen mahdollisten terveysvaikutusten vuoksi.

  • Vanhan kansan viisaudet ovat nousseet jälleen nuorempienkin tietoisuuteen, ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ovat kiinnostuneet kaikenikäiset. Nykyään ymmärretään, ettei hyvinvointia saavuteta syömällä erilaisia pillereitä purkista, vaan terveellisiä valintoja on tehtävä kokonaisvaltaisesti. Lisäksi osataan paremmin hyödyntää luonnosta saatavia raaka-aineita, Valonen huomauttaa.

Perinnereseptejä ja uutta teknologiaa

Koivujen lisäksi myös havupuista saadaan raaka-ainetta esimerkiksi erilaisiin juomiin. Puhdistamon havupuu-uutejuomaan käytetään mäntyä, kuusta ja katajaa, ja se valmistetaan vanhan perinnereseptin mukaan uusinta teknologiaa hyödyntäen. Perinteisesti eri havupuita ollaan käytetty kansanlääkinnässä erilaisiin vaivoihin kuten kihtiin, keuhkovaivoihin ja erilaisiin vatsa- ja suolisto-oireisiin. Näitä vanhan kansan viisauksia ja Suomen luontoa arvostetaan etenkin Aasian markkinoilla.

  • Iso ihmetyksen aihe monelle potentiaaliselle aasialaiselle ostajalle on se seikka, että jopa 97,5% Suomen metsistä voitaisiin luomusertifioida, mikäli metsänomistajat näin haluaisivat. Puhdistamo on tiedostanut tämän ja onkin vain ajan kysymys, milloin suomalaisen luonnon aarteita nähdään myös isommassa mittakaavassa Aasian suurivolyymisilla markkinoilla, Valonen toteaa.

Terveysjuomien lisäksi erityisesti kuusenkerkkää käytetään mm. erilaisten alkoholittomien juomien, erityisesti kuohujuomien, kotimaisena raaka-aineena.
Artikkeliin on haastateltu myös Lapin ELY-keskuksen toimialapäällikkö Anne Ristiojaa

Lähteet:
Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportti: http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/2773/Luonnontuoteala_2017.pdf
Arktiset Aromit: http://www.arctic-flavours.fi/fi/arktiset+aromit/erikoisluonnontuotteet/
Hannu Piispanen, Pro Pakuri ry, esitys seminaarissa Uusia tuotteita metsästä: http://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=dfe98776-b33f-48f6-803b-196953319878

Lisätietoja:
Susanna Maaranen, Nordic Koivu, sähköposti: susanna.maaranen@nordickoivu.fi
Henri Valonen, Puhdistamo, puh. 044 9886 869, henri.valonen@puhdistamo.fi
Minna Asunmaa, Hyvää Suomesta, puh. 040 410 5270, sähköposti: minna.asunmaa@ruokatieto.fi

Teksti: Hanna Larjavaara