Kotimaiset kananmunat ovat turvallisia terveyspommeja

Kotimaiset kananmunat ovat turvallisia terveyspommeja

Kananmunat maistuvat suomalaisille paremmin kuin pariin vuosikymmeneen, ja esimerkiksi munakas kuuluu suomalaisten suosikkiruokiin. Suomalainen kananmunatuotanto on täysin salmonellavapaata, ja siksi kotimaisia munia voi huoletta käyttää jopa raakana. Terveellinen kananmuna on muutenkin turvallinen elintarvike, sillä sen tuotantoa valvotaan tarkasti, ja tiedot alkuperästä ja tuotantotavasta löytyvät kuoren merkinnöistä. Kotimainen kananmuna onkin kaikkein helpoimmin jäljitettävä elintarvike.

Kananmunien laadun kehittämisellä on Suomessa pitkät perinteet, sillä viranomaiset ovat valvoneet kananmunien tuotantoa jo vuodesta 1928 asti. Kotimaisen kananmunaketjun salmonellattomuus ja ruokaturvallisuus ovat kananmunatuotannossa keskeinen arvo. Sitä ylläpidetään muun muassa kansallisen salmonellavalvontaohjelman avulla. Ohjelman piiriin kuuluu koko tuotantoketju eläinten maahantuonnista rehuteollisuuteen ja tiloilta pakkaamoiden kautta kaupan hyllyille. Suomalaiset kananmunat ovat tältä osin kansainvälisesti ainutlaatuisia.

Yhteispelillä laatumunia

Suomessa ei sallita tuotantoketjussa mitään salmonellan serotyyppejä, joita tunnetaan pari tuhatta erilaista. Monissa muissa EU-maissa valvonta kattaa vain kolme-neljä salmonellatyyppiä. Tiloilla tuottajat ottavat jatkuvasti salmonellanäytteitä, jotka toimitetaan laboratorioon tutkittaviksi. Lisäksi eläinlääkäri ottaa tilalta näytteet vähintään kerran vuodessa ja valvoo samalla tilojen näytteenotto-ohjelmaa, sekä tarkastaa yleisesti tilan toiminnan. Pakkaamoilla on omavalvontasuunnitelmansa sekä velvollisuus valvoa, että sopimustuottajat noudattavat salmonellavalvontaohjelmaa. Koko suomalaisessa ruokaketjussa epävarmat salmonellaepäilytkin otetaan äärimmäisen vakavasti, ja ne johtavat aina laajamittaisiin toimenpiteisiin, jossa epäilyksenalainen tuotanto- ja toimitusketju pysäytetään, kunnes varmuus puhtaudesta on saatu.

  • Vastuu tuotteiden laadusta ja salmonellattomuudesta on sekä tuottajalla että pakkaamolla. Pakkaamo vastaa viime kädessä siitä, että kananmunat, jotka kuluttajalle päätyvät, ovat salmonellavapaita. Omissa laatujärjestelmissämme valvomme sitä, että salmonellatestaukset tehdään tuotantoketjussa asianmukaisesti. Niiden tekeminen on ehto munien keräilylle ja eteenpäin toimittamiselle, toteaa Suomen suurimpiin munanpakkaamoihin kuuluvat Dava Foodsin toimitusjohtaja Miska Kuusela.

Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Haminan mukaan Suomessa kanat ovat erittäin terveitä. Koska monia muualla yleisiä eläintauteja ei esiinny Suomessa, on kanojen rokotus- ja lääkintätarve vähäistä. Esimerkiksi munan tuotannossa olevia kanoja ei lääkitä antibiooteilla, ettei muniin jäisi jäämiä lääkkeistä.

  • Suomen ja muiden Pohjoismaiden tehokkaan salmonellantorjunnan syyt ovat kansanterveydelliset.  Samalla kun olemme tehneet salmonellaa torjuvaa työtä, olemme onnistuneet saamaan myös muut, usein vaarallisemmat, eläintaudit minimiin. Voidaan sanoa, että vuosikymmenten aikana tehty systemaattinen työ kantaa hedelmää, kertoo Hamina.

Munasta on moneksi

Suomessa kananmunia tuotetaan neljällä EU:n hyväksymällä tuotantotavalla.  Viime vuonna kananmunista yli 60 prosenttia tuotettiin virikehäkkikanaloissa, reilu 30 prosenttia lattia- ja ulkokanaloissa ja viisi prosenttia luomukanaloissa. Kaikki Suomen kaupoissa myynnissä olevat kananmunat ovat kotimaisia, sillä tuotantomme riittää kattamaan kysynnän.

Tuotantotavan lisäksi kananmunat eroavat toisistaan muun muassa kuoren värin, myyntiajan, kanojen ruokinnan ja munien käyttötarkoituksen mukaan. Kanojen ruokinnalla voidaan vaikuttaa munan ravintosisältöön, ominaisuuksiin ja koostumukseen. Siten kuluttaja voi valita kulloiseenkin tarpeeseen sopivimman kananmunan. Kananmuna on monipuolinen raaka-aine, joka sisältää lähes kaikkia ihmisen tarvitsemia ravintoaineita. Sen avulla voi kuohkeuttaa, kohottaa, saostaa ja emulgoida. Lisäksi se antaa väriä, kiiltoa ja makua ruokiin ja leivonnaisiin.

Kananmuna onkin noussut viime vuosina suosituksi, jopa trendikkääksi, raaka-aineeksi. Edelleen Suomessa syödään kananmunia alle EU:n keskitason, mutta Kuusela uskoo, että kananmunien kulutuksen on mahdollista kasvaa paljonkin.

  • Näkemys kananmunien epäterveellisyydestä on todistettu vääräksi, ja se on varmasti osaltaan vaikuttanut munien kulutuksen kasvuun. Suomessa ei ole kehittynyt kananmunaruokakulttuuria, kuten esimerkiksi Espanjassa, jossa lähes joka ravintolasta löytyy huevos¬-lista, eli kokonainen lista erilaisia kananmunaruokia. Uskon, että tilanne on muuttumassa, sillä kananmunat kiinnostavat kuluttajia entistä enemmän, Kuusela toteaa.

Uusia tuotteita ja vientipotentiaalia

Valtaosa Suomessa tuotetuista kananmunista myydään kaupoissa ns. kuorimunina, eivätkä erityyppiset kananmunatuotteet ole vielä löytäneet tietään suomalaisten ostoskoreihin.

  • Tuotekehityksessä tapahtuu, ja esimerkiksi erilaiset valkuaispohjaiset kananmunajuomat ja leivontaa helpottavat munamassat ovat jo valmiita tuotteita.  Nähtäväksi jää, miten kuluttajat ottavat ne vastaan, Kuusela huomauttaa.

Suomalaisille kananmunille ja uusille, raakoihin kananmuniin pohjautuville tuotteille olisi tilausta myös vientimarkkinoilla, sillä turvallinen ja salmonellaton kananmuna on Kuuselan mukaan uniikki tuote, jonka markkinointiin pitäisi panostaa.

Infoa:
Suomessa on noin 320 kananmunia tuottavaa tilaa, joilla on yhteensä keskimäärin 3,8 miljoonaa kanaa. 66 prosenttia kananmunantuotantoon keskittyneistä tiloista sijaitsee Varsinais-Suomessa. Keskimääräinen eläinmäärä on 12 000 kanaa tilaa kohden. Ne tuottavat vuodessa kananmunia yhteensä lähes 73 miljoonaa kiloa. Tuotanto oli viime vuonna korkeinta 21 vuoteen.  Kulutus on kasvanut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden ajan, ja viime vuonna suomalaiset kuluttivat munia yli 12 kiloa henkeä kohti, mikä on kuitenkin vielä EU:n keskitason alapuolella. Kotimainen tuotanto riittää kattamaan suomalaisten tarpeet, ja kaikki kaupassa myytävät kananmunat ovat kotimaisia. Tiukka salmonellavalvontaohjelma mahdollistaa munien tuonnin vain Ruotsista ja Tanskasta. Munavalmisteita ja munamassaa tuodaan elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Hyvää Suomesta -merkki takaa kananmunan kotimaisuuden.

Lähteet:
Kananmunatietoa: www.tottamunasta.fi, www.luomunasta.fi
Luonnovarakeskus: https://www.luke.fi/uutiset/kananmunantuotanto-korkeimmillaan-kahteenkymmeneen-vuoteen/
Siipikarjaliitto: www.siipi.net

Lisätietoja:
Miska Kuusela, Dava Foods, puh.040 820 1943, sähköposti: miska.kuusela@davafoods.fi
Hanna Hamina, Siipikarjaliitto, puh. 050 573 0773, sähköposti: hanna.hamina@siipi.net
Minna Asunmaa, Hyvää Suomesta, puh. 040 410 5270, sähköposti: minna.asunmaa@ruokatieto.fi

Teksti: Hanna Larjavaara