Kasvihuoneala kehittyy huimaa vauhtia

Kasvihuoneala kehittyy huimaa vauhtia

Kotimaiset kasvihuonevihannekset maistuvat suomalaisille, sillä esimerkiksi kuluttamamme yrtit ja salaatit ovat lähes sataprosenttisesti Suomessa tuotettuja. Lähellä kasvatettujen vihannesten tuoreus, turvallisuus ja puhtaus ovat kotimaisen kasvihuonetuotannon valtteja.

Suomessa kasvatetut vihannekset ovat kuluttajien saatavilla nopeasti korjuun jälkeen, jolloin niiden ravintoarvot ja maku ovat parhaimmillaan. Pohjoisista olosuhteista on sekä hyötyä että haittaa kasvihuoneviljelyssä. Talvikaudella kasvit tarvitsevat lisälämpöä ja -valoa, mutta viileän ilmaston ansioista kasvinsuojeluaineiden käyttötarve on huomattavasti vähäisempää kuin lämpimämmissä olosuhteissa. Kasvihuonealalla työskentelee tuhansia henkilöitä, ja se on merkittävä maahanmuuttajien työllistäjä. Lisäksi kasvihuoneyritykset tarjoavat vakituisten työpaikkojen lisäksi kesätyömahdollisuuksia nuorille.

 

Kasvihuoneiden energiatehokkuus parantunut

Suomi on kasvihuoneviljelyn huippuosaaja, ja viljelytekniikan kehittymisen ansiosta satomäärät pinta-alaa kohden ovat kasvaneet. Esimerkiksi kausiviljellyn kasvihuonekurkun neliösato oli 1980-luvulla keskimäärin 40 kiloa, kun vuonna 2015 neliöltä saatiin ympärivuotisesta ja kastelulannoitukseen perustuvasta valoviljelystä jopa 140 kiloa enemmän. Tulevaisuudessa esimerkiksi LED-valaisimien ja energiaverhojen yleistyessä kasvatuspinta-alaa pystytään hyödyntämään entistäkin energiatehokkaammin. LED-teknologian avulla on mahdollista saavuttaa noin 20-30 prosentin säästöjä energiankulutuksessa.

Kotimaista kasvihuonetuotantoa on moitittu energiasyöpöksi, mutta pääosa tuotannosta on kausituotantoa, jolloin kasvukauden pääasiallinen energianlähde on aurinko. Yhä useampi talvikaudella viljelevä yritys on siirtynyt lämmityksessä ekologisesti kestävämpiin ratkaisuihin vaihtamalla öljyn uusiutuviin energianlähteisiin. Öljyn osuus kasvihuoneiden kokonaisenergian käytöstä on romahtanut. Tällä hetkellä öljyn osuus on 11 prosenttia, kun kahdeksan vuotta sitten se oli yli 6o prosenttia. Yli kolmannes kasvihuoneiden tarvitsemasta lisälämmöstä saadaan bioenergiasta.

Kasvihuoneviljelijät kokevat energian käytön vähentämisen tärkeäksi niin talouden kuin ympäristönkin kannalta, ja kasvihuoneala on ensimmäisenä toimialana Suomessa selvittänyt keskeisten tuotteidensa hiilijalanjäljen. Tämän tuloksena on kehitetty tuotannon ilmastovaikutuksia arvioiva laskuri, jota viljelijät voivat käyttää oman toimintansa arvioinnissa ja kehittämisessä.

Järvikylä on Suomen suurin kasvihuonevihanneksia viljelevä yritys. Järvikylän markkinointipäällikkö Caroline Grotenfelt-Fyhr näkee energiatehokkuuden kehittämisen keskeisenä yrityksen toiminnassa.

  • Merkittävin muutos hiilijalanjäljen pienentämiseksi oli kymmenen vuotta sitten toteutettu öljyn käytöstä luopuminen ja siirtyminen sähkössä vesivoimapohjaiseen tuotantoon ja oman biovoimalaitoksen käyttöön. Meillä on myös tällä hetkellä osittain käytössä LED-lamput, ja jollain aikavälillä tulemme näillä näkymin siirtymään niihin kokonaan, Grotenfelt-Fyhr toteaa.

Kasvihuoneviljelyn laajempia ekologisia vaikutuksia tarkasteltaessa on tärkeätä huomioida myös veden ja ravinteiden käytön merkitys ympäristölle. Monessa suuressa vihannesten tuottajamaassa vähäiset vesivarat ja keinokastelu aiheuttavat maaperän suolaantumista, pohjavesien ehtymistä ja aavikoitumista. Myös maapohjakasvatuksessa käytettyjä ravinteita päätyy vesien mukana helposti maaperään. Suomessa on runsaat vesivarat ja niitä osataan hallita.

  • Järvikylällä on ollut käytössä suljetun kierron kasvatus- ja kastelumenetelmä jo toiminnan alusta lähtien. Käytäntö on vesitehokas ja ympäristöystävällinen, sillä viljelyssä käytössä olevat ravinteet kiertävät ja ne saadaan talteen, eivätkä siten pääse rehevöittämään vesistöjä, Grotenfelt-Fyhr toteaa.

 

Kylmän talven ansiosta kasvinsuojeluaineita käytetään vain vähän

Lämpimämmän ilmaston myötä esimerkiksi Etelä-Euroopassa kasvinsuojeluaineiden käytön tarve ja käyttöön hyväksyttyjen aineiden lukumäärä ovat suurempia kuin Suomessa, jossa kylmä talvi suojaa monilta etelää kiusaavilta taudeilta ja tuholaisilta. Suomalaisissa kasvihuoneissa käytetään yleisesti integroitua kasvinsuojelua, jossa kasvitautien ja tuholaisten ennaltaehkäisy yhdistetään biologisiin kasvinsuojelumenetelmiin. Kaikki kasvinsuojeluaineita ammatissaan käyttävät suorittavat säännöllisesti lakisääteisen kasvinsuojelututkinnon.

Suomessa kasvinsuojeluaineiden käyttöä valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Viime vuonna Tukesin erityistarkkailussa oli ruukkuvihannestuotantoon keskittyneet tilat. Havaintojen perusteella kolmasosa tarkastetuista tiloista ei käyttänyt lainkaan kasvinsuojeluaineita, ja muilla käyttö oli vähäistä. Kasvihuonetuotantoa ohjaavat kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön periaatteet, mikä tarkoittaa biologisen torjunnan suosimista, kasvintuhoojien tarkkailua ja torjuntatoimenpiteiden seurantaa.  

  • Torjumme tuholaisia biologisin menetelmin, mikä tarkoittaa sitä, että käytämme mikrobituotteita, torjuntaeliöitä ja liimapaperiansoja. Jos kasvihuoneessa esiintyy vaikkapa kirvoja, käymme niiden kimppuun vainokaisten avulla, Grotenfelt-Fyhr kuvailee.

Kasvinsuojeluainejäämiä valvotaan niin kotimaisista kuin ulkomailta tuoduista kasviksista. Vuosien 2010–2016 välisenä aikana Tullilaboratorion tekemässä kotimaisten kasvihuonevihannesten jäämävalvonnassa ei löytynyt yhtään määräystenvastaista tuotetta. Näytteistä 78 prosenttia oli täysin jäämättömiä, ja viidenneksestä löytyi enimmäispitoisuusrajat alittavia jäämiä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA suorittaa Euroopan sisällä tuotettujen sekä kolmansista maista tuotujen vihannesten jäämävalvontaa. EFSAn tilastojen mukaan Suomessa tuotetut vihannekset ovat maailman puhtaimpien joukossa. Eniten hyväksyttyjen raja-arvojen ylittäviä näytteitä löytyi EU:n ulkopuolisista kolmansista maista tuoduista elintarvikkeista.

 

Kasvihuoneita katoille ja kontteihin

Tulevaisuudessa kasvihuonevihanneksia saatetaan viljellä myös kaupunkien keskustoissa, lähellä kuluttajia. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kari Jokinen uskoo, että kasvihuoneviljelyn uudet muodot ovat rantautumassa myös Suomeen.

  • Uudet vihannesten tuotantotavat kuten kattoviljely, vihannesten viljely siirrettävissä konteissa tai plant factoryt, keinovalon avulla toimivat suljetut tuotantotilat, luovat uusia mahdollisuuksia kaupunkiviljelylle. Viljelyinnovaatioiden avulla vihannesten tuotannolle voidaan valloittaa alaa sellaisistakin paikoista, joissa viljely ei aiemmin ole ollut mahdollista. Vihanneksia kasvatetaan jo nyt uuden viljelyteknologian ja LED-valaistuksen avulla esimerkiksi Lontoon metrotunnelissa, New Yorkin katoilla ja konteissa vaikkapa ravintolan takapihalla, Jokinen kertoo.

Uudenlainen kaupunkiviljely voi tarjota uusia mahdollisuuksia tuottajien suoramyynnille ja tilaisuuksia uusille yrittäjille. Jokinen uskoo, että lähitulevaisuudessa myös Suomessa tullaan näkemään konttiviljelyä, jolloin lähes kuka tahansa voisi ryhtyä viljelemään vihanneksia omaan käyttöön tai myyntiin.

  • Konttiviljelyä voi harjoittaa melko vähäiselläkin viljelyosaamisella, sillä tekniikan avulla suljettua tuotantotilaa on helppo hallita vaikkapa kotoa käsin. Alueiden kaavoituksessa ja lupamenettelyissä tulisi jatkossa ottaa huomioon enemmän myös ruoantuotantomahdollisuuksia, Jokinen toteaa.

Tulevaisuudessa lähiruokaa tuottavat kasvihuoneet voisivat olla yhteydessä ympäröivän yhteiskunnan infrastruktuuriin, ja toimia jopa energiantuottajina. Myös yhteistyö teollisuuslaitosten kanssa voisi tuottaa uudenlaisia integroituja energian- ja lämmöntuotantoratkaisuja. Viemällä kasvihuoneet sinne missä energiaa tuotetaan, saataisiin esimerkiksi puunjalostusteollisuuden ylijäämälämpöä hyväksikäytettyä kasvihuoneissa.

 

Lähteet:
Efsa, The 2013 European Union report on pesticide residues in food
Evira
Kauppapuutarhaliitto ry, 
Luke, puutarhatilastot
Tulli
Tukes , ruukkuvihannestuotannossa käytetään vain vähän kasvinsuojeluaineita
Voimakas-hanke

Lisätietoja:

Caroline Grotenfelt-Fyhr, Famifarm, markkinointipäällikkö, puh. 040-5862293, sähköposti: caroline.grotenfelt-fyhr@famifarm.fi
Kari Jokinen, Luke, Johtava tutkija, puh. 050 408 3042, sähköposti: kari.jokinen@luke.fi
Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry, Markkinointi- ja viestintäpäällikkö, puh. 0404105270, sähköposti: minna.asunmaa@ruokatieto.fi 

 

Perustietoa vihannesten kasvihuoneviljelystä

Vuonna 2015 kasvihuonetuotantoa harjoitti 1163 yritystä, joiden tuottama sato oli lähes 84 miljoonaa kiloa. Kurkun tuotanto ylitti satomäärältään ensi kertaa tomaatin, sillä sitä tuotettiin 40 miljoonaa kiloa ja tomaattia 38 miljoonaa kiloa. Tuotetuista tomaateista 10 prosenttia oli erikoistomaatteja, kuten kirsikka-, luumu- ja pihvitomaatteja. Ruukkuvihanneksia tuotettiin ennätykselliset 112 miljoonaa ruukkua. Ruukkuvihanneksissa lisääntyi erityisesti muiden kuin ruukkusalaattien tuotanto. Koristekasvituotantoa oli kasvihuoneissa 123 hehtaarin alalla. Ammattimaiseen viljelyyn käytettävät lämmitettävät kasvihuoneet kattoivat 392 hehtaaria. Salaatteja ja yrttejä tuotetaan kattavasti ympäri vuoden, mutta esimerkiksi tomaattia tuotetaan pääosin kesäkautena. Suomalaiset söivät vihanneksia vuonna 2015 yhteensä noin 62 kiloa asukasta kohden. Kasvihuoneissa viljeltiin tomaatteja, kurkkuja ja salaatteja asukasta kohti noin 16 kiloa. Kotimaiset kasvihuonevihannekset kattoivat siis noin 26 prosenttia suomalaisten syömistä vihanneksista.