Kotimainen lihantuotanto ylittää lainsäädännön vaatimukset monin tavoin

Kotimainen lihantuotanto ylittää lainsäädännön vaatimukset monin tavoin

Suomessa lihantuotantoa valvotaan ja tutkitaan tarkasti. Tehokas valvonta ja elintarvikeketjun vastuulliset toimintatavat ulottuvat eläinten kasvatuksesta elintarviketeollisuuden kautta kaupan myyntitiskille asti. Suomessa panostetaan eläinten terveyteen ja hyvinvointiin ja sitä kautta laadukkaisiin ja turvallisiin tuotteisiin. Kotimaisen lihan laatu ei siis ole sattumaa, vaan monta vuosikymmentä jatkuneen suunnitelmallisen työn tulos.

Viimeisten vuosikymmenten kuluessa suomalaisten lihan kulutus on kasvanut tasaiseen tahtiin. Lihan määrä suomalaisten lautasilla on lähes kolminkertaistunut 60 vuodessa. Parhaiten suomalaisille maistuu edelleen sianliha, jota Luken arvion mukaan vuonna 2014 syötiin 35 kiloa henkeä kohti. EU:n mittakaavassa suomalaiset ovat lihansyöjinä häntäpäässä noin 77 kilolla per asukas EU:n keskiarvon ollessa yli 87 kiloa asukasta kohti. Tilastoisssa käytetyt lihankulutusluvut lasketaan ns. ruholihasta, jolloin luvuissa ei huomioida luita eikä kypsennys- tai muuta hävikkiä. Syödyn lihan todellinen määrä  on noin puolet ruholihasta.

Suomalainen lihantuotanto kasvoi hieman vuoden takaiseen verrattuna. Luonnonvarakeskus Luken ennakkotietojen mukaan Suomessa tuotettiin lihaa vuonna 2015 reilu 396 miljoonaa kiloa. Määrä on noin kolme prosenttia enemmän kun vuotta aiemmin.

Suomessa syödään pääosin Suomessa syntynyttä ja kasvatettua lihaa.  Noin 80 prosenttia Suomessa kulutetusta lihasta on kotimaista ja kaupassa myytävä raakaliha on suurimmaksi osaksi kotimaista. Lihaa tuotiin vuonna 2015 Suomeen reilut 82 miljoonaa kiloa. Tuontiliha päätyy pääasiassa ravintoloihin, suurkeittiöihin ja kaupassa kypsennettäviin tuotteisiin, joissa alkuperämaa ei ole suoraan näkyvissä.

Lihan tie lautaselle on tarkkaan valvottu

Lihan ja lihatuotteiden alkuperä ja jäljitettävyys kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän. Ostopäätöksen vaikuttaa myös se, millaisen elämän eläin on elänyt. Lihayritys HKScan Finlandin markkinointijohtaja Mikko Järvisen mukaan lihan kotimaisuus on tärkeä kriteeri suomalaisten tehdessä ostopäätöksiään.

-          Sidosryhmätutkimuksemme mukaan muita kuluttajille tärkeitä ostopäätöksiin vaikuttavia tekijöitä ovat turvalliset tuotteet, lainsäädännön noudattaminen sekä oikea tuotetieto ja pakkausmerkinnät. Myös eläinten hyvinvointi ja sen myötä eläintautien hallinta koetaan tärkeäksi, Järvinen toteaa. 

Tuotantoeläinten hyvinvointia ja ruokaturvallisuutta säädellään ja valvotaan Suomessa laeilla. Lisäksi elintarvikeketjun vapaaehtoisesti kehittämät omat toimintatavat ylittävät monilta osin Suomen ja EU:n lainsäädännön vaatimukset.

Sikojen ja nautojen hyvinvointia sekä elintarvikeketjun toimintaa seurataan ja kehitetään Eläinten Terveys ETT ry:n ylläpitämillä terveydenhuoltojärjestelmillä. Sikava- ja Naseva- järjestelmien avulla dokumentoitu tieto kulkee maatilan, rehu- ja elintarviketeollisuuden sekä eläinlääkäreiden välillä. 

Suurin osa suomalaisesta sian- ja naudanlihasta tulee lihataloille suoraan sopimustuottajilta, ja yhteistyö perustuu muun muassa Sikavan ja Nasevan tuottamaan tietoon, jonka avulla ylläpidetään elintarviketurvallisuutta.

-           HKScanissa edellytämme, että kaikki sikatilamme kuuluvat Sikavaan. Vuoden 2016 aikana myös kaikkien nautakasvattamoiden tulee liittyä Nasevaan. Nautakasvattamoilta edellytetään vähintään yhtä terveydenhuoltokäyntiä vuodessa ja tärkeiden tuotantoa ja eläinten hyvinvointia kuvaavien asioiden kirjaamista keskitettyyn Naseva- järjestelmään. Laatujärjestelmien mukaisesti kaikilla sikatiloilla tulee olla voimassa terveydenhuoltosuunnitelma. Suunnitelma sisältää tilan tautisuojauksen, rokotusohjelman, ohjeistuksen tarvittavista näytteidenotoista sekä suunnitelman lääkkeiden käytöstä, jos tarvetta lääkinnälle ilmenisi, HKScan Finlandin eläintenhankinnasta vastaava johtaja Olli Paakkala kuvailee.  

Suomalaisilla possuilla on saparot

Sikavalla on Eviran myöntämä kansallisen laatujärjestelmän status. Tämä tarkoittaa sitä, että lakisääteiset tavoitteet eläinten terveyden sekä liharaaka-aineen tuoteturvallisuuden osalta ylittyvät merkittävästi. 95 % suomalaisista sianlihan tuottajista kuuluu Laatuvastuu-järjestelmään, jonka kriteerit perustuvat Sikavan vaatimuksiin.

Eläinlääkärit tekevät Sikavassa mukana oleville tiloille säännöllisiä tarkastuskäyntejä ja suunnittelevat yhdessä tuottajan kanssa tilan hyvinvointisuunnitelman. Siinä huolehditaan muun muassa siitä, että eläimillä on tarpeeksi tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajinmukaista käyttäytymistä. Huomiota kiinnitetään erityisesti saparoihin, sillä terve saparo on yksi merkki sian hyvinvoinnista. Monissa EU-maissa sikojen saparot typistetään, sillä stressaantuneina huonosti voivat eläimet alkavat purra toistensa häntiä, mikä puolestaan aiheuttaa terveysriskejä.

Sikavaan ja sitä kautta Laatuvastuu-järjestelmään kuuluvat tuottajat ovat sitoutuneet käyttämään rehuhankinnoissa Positiivi-listaa, eli ostamaan rehua vain toimijoilta, joilla on jatkuvasti testatut, eläintaudeista vapaat rehut. Myös Nasevaan kuuluvat tuottajat ovat sitoutuneet käyttämään salmonellavapaita rehuja. Tällä on suuri merkitys ruokaturvallisuudelle, sillä puhtaat rehut ja tarkat hygieniakäytännöt eläinten hoidossa ja kuljetuksissa mahdollistavat erittäin vähäisen antibioottien käytön. Suomessa antibiootteja ei käytetä ehkäisevästi, kuten monissa muissa maissa, joissa antibioottien liikakäyttö on vakava ongelma.

Jäljitettävyys keskeistä ruokaturvallisuudessa

Suomalaiseen lihantuotantoon kuuluu keskeisenä arvona raaka-aineiden ja tuotteiden jäljitettävyys tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa. EU:n vaatimusten mukaan raaka-aine pitää pystyä jäljittämään aina yksi porras taakse- tai eteenpäin, mutta suomalainen toimintatapa sekä Sikava- ja Naseva-järjestelmät takaavat nopean tiedon saannin lihan alkuperästä ja liikkeistä koko tuotantoketjussa. Tämä helpottaa toimintaa ongelmatilanteissa. Suomessa tuotetun lihan jäljitettävyyttä parantaa myös se, että liha ei ole kulkenut useiden välikäsien läpi eri maissa. 

-          Eläinlajikohtaiset ohjelmat tehostavat jäljitettävyyttä. Tiedämme tilakohtaisesti mistä eläimet ovat teurastamolle tulleet, jolloin mahdolliseen poikkeamaan tilalla voidaan puuttua nopeasti. Jos takaisinveto olisi tarpeen, se voitaisiin kohdentaa nopeasti ja täsmällisesti oikeisiin elintarvikkeisiin, Olli Paakkala toteaa.

Suoramyynti lisää kuluttajien vaihtoehtoja

Sopimustuotannon lisäksi karjaa kasvatetaan myös suoramyyntiä harjoittavilla pientiloilla. Myös niille omavalvonta ja laatukriteerit ovat kaiken toiminnan perusta.

Juupajoella sijaitsevalla Metsäojan tilalla on kasvatettu Highland-karjaa jo 1990-luvun lopulta saakka. Suoramyyntiin ja lähiruokarenkaille lihaa tuottavan Metsäojan tilan emäntä Anja Pasuri on nähnyt kiinnostuksen suoramyyntiä kohtaan kasvavan.

-          Meillä on iso kanta-asiakaskunta, joka on määrällisesti kasvanut vuosi vuodelta, välillä joudumme myymään ”ei oota”. Ihmisiä kiinnostaa lihan alkuperä ja tuotantotapa, Anja Pasuri toteaa.

Suoramyynnin uskotaan lisääntyvän, mikäli tuottajien suunnitelmat ja kuluttajien toiveet toteutuvat. Maatilojen kehitysnäkymät 2020 -tutkimuksen mukaan vuonna 2013 suoramyyntiä harjoitti 12 prosenttia kotieläintiloista, ja vuonna 2020 jopa 21 prosenttia tiloista aikoo ryhtyä suoramyyntiin joko osittain tai kokonaan.

Metsäojan tilan tuottama liha teurastetaan ja pakataan tutussa pienteurastamossa, minkä jälkeen liha ja lihavalmisteet myydään suoraan kuluttajille tilausten mukaan. Metsäojan tilan 70–80 päinen karja viettää koko elämänsä laitumella ja syö ainoastaan tilan omaa rehua. Highland-rotu pärjää ulkona ympäri vuoden myös Suomen olosuhteissa.

-          Eläimemme syntyvät ja kasvavat vapaina laitumella emon rinnalla. Sonnimme elelevät pelloillamme ja metsissämme hoitaen samalla maisemaa ja edistäen luonnon monimuotoisuutta. Myös teurastus tapahtuu pienellä teurastamolla, ja tilan isäntä taluttaa ”pojat” itse tainnutettavaksi. Puhummekin että eläimillämme on onnellinen elämä, kuvailee Anja Pasuri.

7.7.2016 lisätty tieto lihankulutusluvun laskentatavasta.

 

Lähteet ja lisätietoa:

Eläinten terveys ETT ry
Lihatiedotus
Luke, Ravintotase
Ruokatieto
Suomen Gallup Elintarviketieto 2015 ja
Elintarviketalous 2016

Teksti: Hanna Larjavaara

Artikkeliin on haastateltu myös Laatuvastuu-ohjelmapäällikkö Antti Lauslahtea ja Lihatiedotuksen toiminnanjohtajaa Riitta Stirkkistä.

Lisätietoja:
Olli Paakkala, HKScan Finland Oy, puh. 010 570 4303, sähköposti: olli.paakkala@hkscan.com
Anja Pasuri, Metsäojan tila, puh. 050 361 1412, sähköposti: pasurit@kolumbus.fi
Minna Asunmaa, Hyvää Suomesta, puh. 040 410 5270, sähköposti: minna.asunmaa@ruokatieto.fi