Maitoalan osaaminen avain laatutuotteisiin

Maitoalan osaaminen avain laatutuotteisiin

Maidontuotannolla on keskeinen rooli suomalaisessa maataloudessa ja maaseudun elämässä. Suomessa on noin 280 000 lypsylehmää, jotka tuottavat yli kaksi miljardia litraa maitoa vuodessa. Kotimaisen maidon laatu on erinomaista, ja sen jalostamisella on pitkät perinteet niin kotimaan tarpeisiin kuin vientiinkin. Maitotuotteilla on tärkeä osa suomalaisessa ruokakulttuurissa ja ravitsemuksessa.

Nurmirehun viljelyyn perustuva maidontuotanto lisää tuottavaa maa-alaa, sillä lehmät viihtyvät Suomen haasteellisissa olosuhteissa myös Pohjois-Suomen laitumilla. Maidontuotanto pitää siten maaseudun elävänä myös alueilla, joilla esimerkiksi viljan viljely ei olisi kannattavaa. Maitotilat auttavat myös ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta, sillä karjan laiduntaminen edistää kasvien, hyönteisten, perhosten ja lintujen lisääntymistä. Laitumella käyskentelevät lehmät ovatkin tärkeä osa elävää maaseutumaisemaa ja luovat osaltaan elinkelpoista maaseutua

Paikallinen maitoketju on monelle maakunnalle myös erittäin tärkeä työllistäjä. Maitotilojen lisäksi maidontuotanto ja -jalostus työllistävät ihmisiä logistiikan, kaupan ja elintarviketeollisuuden tehtävissä.

Maitoalan tuoteturvallisuus on huippuluokkaa

Kotimaisen maidon ja maitotuotteiden laatuun ja turvallisuuteen kiinnitetään huomiota tuotannon jokaisella portaalla. Tuoteturvallisuuden ja jäljitettävyyden hallinta alkaa lehmille syötettävästä rehusta ja tilojen omavalvonnasta.

Maito testataan ensimmäisen kerran maitotilalla muun muassa mikrobilääkejäämien varalta. Maito testataan myös lehmäkohtaisesti jokaisen lääkehoidon varoajan jälkeen. Meijerillä maito testataan uudelleen, ja mikäli maidosta löydetään mikrobilääkejäämiä, suomalaisen käytännön mukaan koko maitoerä hylätään. Kaikissa maissa lääkejäämiä ei testata näin kattavasti sekä lehmä- että kuormatasolla. Tilojen hyvät tuotantotavat ja maidon laaduntarkkailukäytännöt pitävät myös maidon bakteeri- ja solupitoisuudet alhaisella tasolla. Solupitoisuus kuvaa lehmän utareen terveyttä.

A.I. Virtasen jalanjäljissä

Suomen suurin maidonjalostaja Valio on panostanut laatuun ja tuotekehitykseen vahvasti jo toimintansa alkuvuosista lähtien. Valion tutkimuslaboratorioita 50 vuotta johtanut A.I. Virtanen kehitti Nobelilla palkitun AIV-rehun, jonka ansioista lehmät lypsävät laadukasta maitoa myös talvella.  Virtasen ajoista lähtenyt tutkimus- ja kehitystyö ohjaavat toimintaa tänäkin päivänä, sillä etenkin kansainväliset asiakkaat vaativat tuotteilta jäljitettävyyttä ja laatua.

Hyvät tuotteet perustuvat puhtaaseen raaka-aineeseen. Esimerkiksi juuston valmistus on herkkää raaka-aineen laadulle. Valion juustovalikoima on vuosikymmenien saatossa laajentunut emmentalista ja edamista kymmeniin erityyppisiin juustoihin, ja uusia tuotteita kehitetään jatkuvasti.

Valion laatupäällikkö Hanna Laitinen korostaa raaka-aineen eli raakamaidon hyvää laatua sekä vastuullisia toiminta- ja tuotantotapoja niin alkutuotannossa tiloilla, maidon keräilyssä kuin tuotantolaitoksissakin. Valion hyvän tuotantotavan ohjeet on kuvattu Maidon laatukäsikirjassa, joka on käytössä kaikilla valiolaisilla maitotiloilla. Ohjeet kattavat mm. maidon tuotannon, eläinten hyvinvoinnin ja laadunhallinnan keskeiset asiat. Maidonjalostusta ohjaavat sertifioidut toimintatavat ja riskienhallinnan suunnitelma.

-            Suomessa tuotettu maito on puhdasta. Kotimaisessa maidossa todetaan hyvin vähän vierasainejäämiä, ja solu- ja bakteerimäärät maidossa ovat alhaisimpia EU:ssa. Hyvien käytäntöjen lisäksi tärkeitä maidon laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat hallittu eläinlääkkeiden käyttö, Suomen puhdas maaperä ja pohjoinen sijainti, mikä mahdollistaa torjunta-aineiden vähäisemmän käytön eläinten rehun kasvatuksessa, Hanna Laitinen toteaa.

Laatua läheltä

Suomessa on reilu sata erikokoista maidonjalostukseen erikoistunutta yritystä. Pienjuustoloitakin löytyy ympäri Suomea Kemijärveltä Turkuun.

Suomalaisesta lehmän- ja vuohenmaidosta jalostetaan tuotteita omille markkinoille ja vientiin niin suurissa, kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä, kuin pienissä maatilojen yhteydessä toimivissa perheyrityksissä.

Kotimaisen maidon matka tilalta meijeriin on Suomessa lyhyt. Esimerkiksi Valion meijereihin maito kulkee keskimäärin 76 kilometriä ja monilla maitoalan toimijoilla maito tulee meijeriin oman alueen lähitiloilta.

Liiaksen veljesten perheyritys Jukolan Juusto tuottaa kotimaisia cheddar-juustoja omalla Jukolan sukutilalla tuotetusta lähimaidosta kolmen kilometrin päästä.

-          Meillä todellakin käytetään lähellä tuotettua maitoa, aamulypsyn maito on alle kolmessa tunnissa juustokattilassa valmistumassa. Paikallisuus on meille hyvin tärkeä arvo. Se kertoo mistä tulemme ja mitä olemme, kertoo juustomestari Markku Liias.  

Lähellä tuotetun ruoan suosio on kasvussa, ja myös joutsalaisessa Jukolan Juustossa uskotaan suomalaisen kuluttajan arvostavan kotimaisuutta ja paikallisuutta. Pienten paikallisjuustojen haaste on erottautua halpojen tuontijuustojen massasta.

-          Tuontijuustojen osuus on kasvanut merkittävästi ja kasvaa yhä. Halvat tuontijuustoerät kiinnostavat kauppoja yhä enemmän, mikä näkyy juustotiskeissä ja vie hyllytilaa kotimaisilta laatujuustoilta. Positiivista on se, että kotimaisuus ja lähiruoka ovat nostaneet suosiotaan. Kuluttajien lisäksi kaupat, ravintolat ja suurkeittiöt ovat yhä enemmän kiinnostuneita lähellä tuotetuista juustoista, iloitsee Markku Liias.

Maidon kulutus laskussa, juustojen tuonti lisääntyy

Maitotuotteita kulutetaan keskimäärin 1,15 miljardia kiloa vuodessa. Niistä nestemäisiä maitotuotteita on 845 miljoonaa kiloa ja muita maitotuotteita kuten jugurttia, viiliä ja muita tuoretuotteita 164 miljoonaa kiloa.

Maidon kulutus on ollut hienoisessa laskussa viime vuodet. Vuonna 2014 maitoa juotiin 127 litraa henkeä kohti. Eniten juotiin kevytmaitoa, jonka osuus kulutuksesta oli puolet. Rasvattoman maidon kulutus oli 40 prosenttia ja täysmaitoa kulutetaan vain noin kymmenesosa. Jogurtin ja viilin suosiota ovat syöneet erilaiset rahkat, joiden menekki on viime vuosina kasvanut vahvasti.

Juusto maistuu suomalaisille entistä paremmin. Juustoja syödään keskimäärin 25 kiloa henkeä kohti vuodessa eli yhteensä 136 miljoonaa kiloa. Juuston kulutus on kasvanut tasaisesti, mutta samalla myös juuston tuonti on lisääntynyt. Syödystä juustosta jo yli puolet tuodaan ulkomailta.

Maidoksi laskettuna noin 30 prosenttia kaikista kuluttamistamme maitovalmisteista tuodaan ulkomailta.

Eläinten hyvinvointiin panostetaan

Maidontuotannossa keskeistä on eläinten hyvinvointi. Nautojen hyvinvointia koordinoidaan Eläinten terveys ry:n ylläpitämän NASEVA seurantajärjestelmän avulla. Nasevan avulla dokumentoidaan tiedot maitotilasta, terveydenhuoltosopimuksesta ja -suunnitelmasta sekä eläinten lääkityksistä ja terveydentilasta. Myös eläinten siirrot, kuolleisuus ja eläinlääkärin käynnit ja havainnot kirjataan NASEVAan. 

Suomessa nautojen tautitilanne on hyvä, eikä esimerkiksi salmonellaa esiinny. Eläimiä ei Suomessa ruokita antibiootteja sisältävillä rehuilla, vaan eläimiä lääkitään ainoastaan tarpeeseen. Naudoille ei myöskään saa syöttää lihaksia kasvattavia hormoneja. Nautojen rehu perustuu suomalaiseen nurmeen, jota täydennetään rypsi- ja rapsivalkuaisella. Nämä Suomessa noudatetut ruuan laatua ja puhtautta edistävät toimintatavat eivät ole itsestään selvyyksiä maailmalla. Eläinten lajinomaista käyttäytymistä edistetään laidunnussäännöillä ja pihattonavetoilla.

Jalasjärveläinen Juustoportti haluaa omalta osaltaan edistää eläinten hyvinvointia, ja toimii yhteistyössä tuottajiensa kanssa Vapaan lehmän maito -toimintamallin mukaisesti.

-          Valtaosalla suomalaisista maitotiloista eläinten hyvinvointi on ensisijaista. Maitotilallisille on tärkeää, että eläimet voivat hyvin, sillä ammatti on monelle kutsumusammatti. Koska jaamme samat arvot tuottajiemme kanssa, haluamme kehittää eläinten hyvinvointia vielä eteenpäin ja viestiä siitä kuluttajille, toteaa Juustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari.

Keski-Kasarin mukaan vapaan lehmän maitoa tuottavat eläimet elävät pihattonavetoissa ja suurin osa lehmistä pääsee ulkoilemaan päivittäin ympäri vuoden. Juustoportti kehittää eläinten hyvinvointia edistäviä toimintamalleja yhdessä tilallisten ja eläinlääkäreiden kanssa ja maksaa esimerkiksi vasikoiden nupoutuksesta aiheutuvat toimenpide- ja kivunlievityskulut. Nupouttaminen tarkoittaa vasikan sarvenaiheiden tuhoamista niin, ettei eläimelle kasva sarvia. Tämä yleinen toimenpide tehdään siksi, että sarvettomat eläimet ovat turvallisempi toisilleen ja ihmisille.

-          Eläinten hyvinvointiin liittyvät asiat kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän. Uskon, että eettisyyteen liittyvistä asioista on tärkeää tarjota lisää tietoa, jotta kuluttajat voivat tehdä omien arvojensa mukaisia valintoja, Keski-Kasari huomauttaa.

Lisätietoja:

- Markku Liias, Jukolan Juusto, puh. 040 570 0522
- Timo Keski-Kasari, Juustoportti, puh. 0400 567 366
- Hanna Laitinen, Valio,puh.  010 381 3014

Lähteet:

- Ravintotase: http://stat.luke.fi/ravintotase-2014-ennakko-ja-2013-lopulliset-tiedot_fi (käytetty 2014 ennakkotietoja)
- Mitä Suomessa syötiin 2014: https://www.luke.fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2014/
- Arktinen ruoantuotanto –taustaselvitys ja kiteytysmatriisi: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519271/luke-luobio_47_2015.pdf?sequence=4
- Maitohygienialiitto: www.maitohygienialiitto.fi
- Eläinten terveys ry: https://www.ett.fi/
- Evira: www.evira.fi
- Luonnonvarakeskus
- MTK
- Tietohaarukka
- Proagria

Teksti: Hanna Larjavaara