Suomen valoisa kesä rikastaa öljykasvit täyteen hyviä ravintoaineita

Suomen valoisa kesä rikastaa öljykasvit täyteen hyviä ravintoaineita

Kotimaiset öljykasvit ovat olennainen osa suomalaisille suositeltavaa Itämeren ruokavaliota. Ne ovat oivallinen ja lähellä tuotettu välttämättömien rasvahappojen lähde. Valoisat kesäpäivät pakkaavat öljykasvit täyteen terveyttä vaalivia ravintoaineita. Lisäksi rypsin ja rapsin puristustapa saa luonnollisella tavalla esiin niiden hyvät antioksidantit. Kotimaisten öljykasvien terveyttä edistävien ominaisuuksien jatkojalostamiseksi ja uusien hyödyntämistapojen löytämiseksi tehdään paljon tutkimus- ja tuotekehitystyötä.

Rypsi ja rapsi ovat Suomen yleisimmät öljykasvit. Niiden lisäksi viljellään pieniä määriä pellavaa, hamppua ja camelinaa. Rypsin ja rapsin rasvahappokoostumus on käytännössä sama, ja kasvit muistuttavat muutenkin suuresti toisiaan. Rypsi (Brassica rapa) on nauriin alalaji ja rapsi (Brassica napus) on lantun alalaji. Rypsi ja rapsi ovat maaperää parantavia viljelykasveja, sillä ne jättävät maahan paljon typpeä, mikä vähentää lannoituksen tarvetta. Rypsiä voi kuitenkin viljellä samalla peltoalalla vain joka viides vuosi.

Suomessa rypsin viljely on yleisempää, sillä se menestyy paremmin Suomen olosuhteissa. Rapsi vaatii pidemmän kasvukauden, ja siksi sitä viljellään lähinnä maan etelä- ja länsiosissa. Viljelyolosuhteiden ollessa suotuisat myös rapsi tuottaa hyvää satoa. Viime vuonna rypsiä ja rapsia tuotettiin yhteensä 85 miljoonaa kiloa.

Hamppuun ja pellavaan käytetty pinta-ala on vielä melko pieni. Ne ovat tuhansia vuosia vanhoja viljelykasveja, ja Suomessakin niitä on viljelty jo vuosisatoja eri tarkoituksiin. Nyt kasvit kiinnostavat jälleen suomalaisia uusien käyttömuotojen kautta. Pellavasta ja hampusta valmistetaan nykyään öljyjen lisäksi esimerkiksi rouheita, myslejä, ravintolisiä ja makeisia, kuten pellavalakritsia ja hamppusuklaata.

Kotimainen öljy on puhtaasti puristettua

Noin 90 prosenttia Suomessa kasvatetusta rypsistä puristetaan Kirkkonummella Avena Nordic Grainin öljynpuristamossa.

-          Käytämme puristusmenetelmänä hellävaraista mekaanista lämpöpuristusta, joka tuo esiin raaka-aineen parhaat ominaisuudet. Suomessa ei käytetä uuttomenetelmää, jossa öljy uutetaan siemenestä heksaaniliuottimen avulla. Siten kaikki kotimainen rypsi- ja rapsiöljy on puhdasta ja luonnollista, toteaa Avenan toimitusjohtaja Kaija Viljanen.

Avenan lisäksi Suomessa toimii muutamia pienempiä öljynpuristamoita. Niissä öljyä puristetaan pääasiassa kylmäpuristamalla. Öljykasvien ominaisuudet vaikuttavat puristustapaan. Oliiviöljymaailmasta tuttu kylmäpuristus sopii hyvin oliiville sen pehmeän rakenteen vuoksi. Rypsi ja rapsi ovat kovia siemeniä, ja niille sopii hyvin myös puristustapa, jossa käytetään lämpöä. Pellava- ja hamppuöljy reagoivat helposti hapen kanssa, ja tämä otetaan huomioon öljyä puristaessa, pakatessa ja säilytettäessä.

Kasviöljyn lisäksi öljykasveista saadaan valkuaisrehua kotieläimille.

-          Pystymme hyödyntämään rypsin ja rapsin siemenen lähes täydellisesti, sillä öljynpuristuksen yhteydessä syntyvä puriste on tärkeä osa kotieläinten ruokintaa. Sillä on erinomainen ravintoarvo, ja se korvaa tehokkaasti tuontivalkuaista ja parantaa siten Suomen omavaraisuusastetta ja huoltovarmuutta, huomauttaa Viljanen.

Kotimaisesta rypsistä ja rapsista pulaa

Rypsin ja rapsin viljelyalat ja sadot vaihtelevat voimakkaasti vuosittain johtuen maailmanmarkkinahinnoista, vuotuisista viljelyolosuhteista ja viljelykierron vaiheista maatiloilla. Öljykasvien tuotanto maassamme ei riitä kattamaan suomalaisen öljyalan tarvetta. Luonnonvarakeskuksen ravintotasearvion mukaan vuonna 2014 Suomessa tuotettiin rypsiä ja rapsia reilu 62 miljoonaa kiloa ja tuotiin 81,4 miljoonaa kiloa.

Avenan arvion mukaan kuluttajien ostamasta kasviöljystä vähintään 70 prosenttia on rypsi- tai rapsiöljyä, mutta vain 10–20 prosenttia kuluttajille myytävästä rypsi- tai rapsiöljystä on pelkästään kotimaisista siemenistä puristettua.

Pellavasta monia hyötyjä

Pellava kasvaa hitaasti ja pitkään, ja se kylvetäänkin keväällä ensimmäisenä kasvina. Valoisan kasvukauden aikana se hyötyy pohjoisista olosuhteista ja kerryttää siemeniinsä runsaasti omega-3-rasvahappoja. Perinteisesti Suomessa pellavaa on käytetty pääasiassa kuitukasvina ja tekstiileissä, ja sen hyödyntäminen elintarvikekäytössä alkoi 1990-luvun alussa, mutta on vieläkin melko vähäistä. Öljypellavan käytön terveysvaikutuksia on tutkittu runsaasti, ja hyvinvointia ja terveyttä edistäviä vaikutuksia on löydetty lukuisia.

-          Pellavansiemenöljy on kasvikunnan paras omega-3:n lähde. Terveellisten rasvahappojen ja arvokkaiden mineraalien lisäksi pellavan kuituja on perinteisesti käytetty edistämään vatsan hyvinvointia, sillä pellavan kuitu jakaantuu ihanteellisessa suhteessa liukenemattomaan ja liukenevaan kuituun. Pellavaa käytetään myös kolesterolin alentamisessa. Pellavan kuituun sisältyy myös lignaania satoja kertoja enemmän kuin muihin kasveihin. Lignaani on osana monissa terveyteen vaikuttavissa tekijöissä, kuten verensokerin hallinnassa. Lisäksi lignaanin vaikutusta hormoniperäisten syöpien ehkäisyssä tutkitaan, Elixi Oilin toimitusjohtaja Ville Kauppinen toteaa.

Somerolainen öljypellavan jalostukseen ja viljelyttämiseen erikoistunut Elixi Oil Oy tuottaa pellavaöljyä sekä pellavapohjaisia kuituvalmisteita. Elixillä on tutkimus- ja kehitysyhteistyötä muun muassa MTT:n sekä Turun
 ja Helsingin yliopistojen kanssa.

Hamppu kasvaa ilman kasvinsuojeluaineita

Hamppu on alun perin vanha viljelykasvi, jota Suomessa on kasvatettu lähinnä varren kuidun vuoksi. Kuidusta on valmistettu esimerkiksi köysiä, purjeita ja vaatteita. Siemeniäkin on osattu hyödyntää jo pitkään. Hamppu on melko herkkä olosuhteille, mutta kasvun saatua hyvän alun, se antaa hyvää satoa. Suomen valoisa kesä on ihanteellinen myös hampulle, sillä kasvi imee pitkien kesäpäivien aikana itseensä ravinteita ja vitamiineja, jotka varastoituvat siemeniin.

-          Suomen arktiset olosuhteet ovat viljelyssä haaste, mutta lopputuotteen laadulle eli siemenelle hyöty. Pohjoisen lyhyen kesän pitkässä päivässä öljykasvien rasvahappokoostumus muuttuu edullisemmaksi, ja etenkin omega-3 -rasvahappojen määrä nousee, kertoo hamppua viljelevä ja jalostava Kaarlo Impola.

Hamppu on kuulunut Sastamalassa sijaitsevan Impolan kasvitilan valikoimiin viisi vuotta. Tilan isäntä kiinnostui elintarvikehampusta sen terveyttä edistävien ominaisuuksien ja ympäristöystävällisen viljelytavan takia.

-          Hamppu on kiinnostava kasvi viljellä. Hampulle ei käytetä mitään kasvinsuojeluaineita, eikä sellaisia ole edes hampulle olemassa. Hamppu on myös erittäin monipuolinen kasvi, ja uusia tuotteita kosmetiikkasarjaa myöten on kehitteillä, paljastaa Kaarlo Impola.

Tutusta rypsistä uusia innovaatioita

Myös rypsissä on ihmiselle ihanteellisen rasvahappokoostumuksen lisäksi paljon muitakin terveydelle edullisia ainesosia. Avena Nordic Grain tulee hyödyntämään ja tuotteistamaan niitä paremmin kuluttajien saataville.

-          Rypsi on upea kasvi, jossa on hyvien rasvahappojen lisäksi myös paljon proteiinia, lesitiiniä, e-vitamiineja, kasvisteroleja sekä fenolisia antioksidanttiyhdisteitä, joita löytyy myös marjoista. Yritämme valjastaa nämä hienot ominaisuudet kuluttajien saataville kehittämällä uusia tuotteita, kuvailee Avenan tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Kaisu Riihinen.

Verkostoituminen tutkimus- ja kehitystyössä on Riihisen mukaan avain uudenlaisiin innovaatioihin. Tällä hetkellä työn alla on rypsin käyttö jauhona sekä uudenlaisen antioksidanttiöljyn kehittämistyö. Lisäksi öljyn puristuksen yhteydessä syntyvästä proteiinipitoisesta puristeesta kaavaillaan soijaa korvaavaa kotimaista proteiinituotetta elintarvikekäyttöön.

Lisätietoja:

Kaija Viljanen, Avena Nordic Grain, puh. 010 402 2510, sähköposti: kaija.viljanen@avena.fi
Kaisu Riihinen, Avena Nordic Grain, puh. 010 402 2341, sähköposti: kaisu.riihinen@avena.fi
Ville Kauppinen, Elixi Oil: puh. 0400 324 031, sähköposti: ville.kauppinen@elixioil.fi
Kaarlo Impola, Impolan kasvitila, puh. 040 725 0065, sähköposti: posti@kaarloimpola.fi
Minna Asunmaa, Hyvää Suomesta, puh. 040 4105270, sähköposti: minna.asunmaa@ruokatieto.fi