Kotimaisissa kasviproteiineissa on potentiaalia

Kotimaisissa kasviproteiineissa on potentiaalia

Valkuaisomavaraisuuden kasvattaminen sekä eläinten rehuissa että ihmisten ruuassa on merkittävää niin ympäristön kuin kansantaloudenkin kannalta. Kasviproteiinien käyttö on lisääntynyt suomalaisten kuluttajien keskuudessa ja elintarviketeollisuudessa uusista innovaatioista kehitetään tuotteita kasvavaan kysyntään.

Kotimaiset kasviproteiinit ovat tulleet viimeisen vuoden aikana vahvasti kuluttajien tietoisuuteen, ja kauppojen hyllyille on ilmestynyt paljon uusia tuotteita, joissa keskeisenä raaka-aineena on käytetty kasviperäisiä proteiineja. Ulkomaisia kasviproteiineja korvaavat pääasiassa härkäpapuun, herneeseen ja kauraan pohjautuvat tuotteet. Lisäksi kotimaisten kasviproteiininen valikoimaa monipuolistavat hamppu ja pellava.

Eläinten ruokinnassa tarvitaan valkuaistäydennysrehua, joka sikojen ja siipikarjan osalta on pääasiassa soijaa. Suomessa tuotantoeläimet syövät soijaa kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin, sillä suurin osa märehtijöiden tarvitsemasta valkuaisesta tulee nurmisäilörehusta ja viljasta. Soijan käytön määrää Suomessa vähentävät nurmen ja viljan hyödyntämisen lisäksi rypsin ja rapsin sekä herneen ja härkäpavun käyttö erityisesti nautaeläinten ruokinnassa.

-          Kun kotieläinten valkuaisen saantiin lasketaan mukaan kaikki rehut, on valkuaisomavaraisuus noin 80%. Suomessa nurmen ja viljan merkitys eläinten ruokinnassa on todella merkittävä. Lisäksi elintarviketeollisuuden sivutuotteita käytetään tehokkaasti hyödyksi. Suomen valkuaisomavaraisuusasteeksi ilmoitettu 15 % koskee nimenomaan valkuaistäydennysrehuja, jotka kattavat vain osan eläinten valkuaisruokinnasta, toteaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kaisa Kuoppala.

Kotimaisten kasviproteiinien viljelyä pyritään lisäämään ja monipuolistamaan tutkimuksen sekä erilaisten projektien avulla. Erityisesti kasvinjalostus on tärkeätä, jotta Suomen olosuhteisiin saataisiin mahdollisimman satoisia ja viljelyvarmempia lajikkeita.

-          Tulevaisuudessa meillä viljeltävien kasvien valikoima varmaankin kasvaa, kun ilmastonmuutos etenee. Esimerkiksi sinilupiini on jo viljelyssä mutta alat ovat vielä pieniä. Soijaakin viljelee tällä hetkellä jokunen viljelijä, mutta sen viljely varmasti lisääntyy, jos saadaan lajikkeita, jotka kestävät paremmin kylmää, Kuoppala toteaa.

Uudenlaisten kasviproteiinilähteiden, kuten levien, laajamittainen hyödyntäminen tulevaisuudessa vaatii vielä lisää tutkimustyötä.

 

Palkoviljat lisäävät monimuotoisuutta

Kotimaiset palkoviljat ovat kestävä valinta huoltovarmuuden ja ympäristön kannalta. Palkokasveihin kuuluvat palkoviljat eivät tarvitse lannoitetyppeä, sillä ne pystyvät sitomaan ilmakehän typpeä juurinystyräbakteerien avulla. Ne myös parantavat maan rakennetta. Palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa, ylläpitää monimuotoisuutta ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

Tärkeimmät Suomessa viljeltävät palkoviljat ovat herne ja härkäpapu, joita käytetään sekä ihmisten ravinnoksi, että eläinten rehuksi. Noin 95 prosenttia viljellystä härkäpavusta ja herneestä käytetään eläinten rehuksi ja loput sadosta menee elintarvikekäyttöön.

Härkäpapu on vanha viljelykasvi, jota on Suomessakin viljelty jo 1200-luvulta alkaen. Hernekasvien sukuun kuuluvan härkäpavun nousu uudelleen suomalaisten tietoisuuteen ja merkittäväksi peltokasviksi alkoi noin kymmenen vuotta sitten. Härkäpavun viljelyala ja satomäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Viime vuonna härkäpapua tuotettiin lähes 39 miljoonaa kiloa. Härkäpavun viljelyala lähenee jo perunan viljelyalaa, sillä perunaa viljeltiin viime vuonna 22 000 ja härkäpapua lähes 17 000 hehtaarilla, mikä on 24 % enemmän kuin aikaisempana vuonna.

Herneen viljely on myös tasaisessa nousussa, ja viime vuonna sitä viljeltiin reilut 23 miljoonaa kiloa 10 000 hehtaarin alueella.

Lisää kotimaisia kasviproteiineja kaupan valikoimiin

Kotimaisista kasviproteiineista valmistetut elintarvikkeet ovat lisääntyneet huomattavasti. Uusien raaka-aineiden hyödyntäminen ja uudenlaisten tuotteiden saaminen markkinoille vaatii kuitenkin innovatiivisuutta ja paljon tuotekehitystyötä.

Verso Food Oy kehittää ja tuottaa elintarvikkeita, joiden pääraaka-aineena on härkäpapu. Toimitusjohtaja Tarja Ollila näkee ennakkoluulottomuuden tuotekehitystyön tärkeimmäksi tekijäksi vahvan elintarvikeosaamisen lisäksi.

-          Emme aseta turhia rajoja itsellemme, kun lähdemme miettimään mitä härkäpavusta voidaan tehdä. Härkäpavussa on paljon potentiaalia, ja uskon, että siitä riittää tuotekehityksen inspiraatioksi vielä pitkäksi aikaa. Lisäksi on tärkeätä ymmärtää raaka-aineen erityispiirteet ja mitä se vaatii tuotannolta. Onneksi meillä on äärimmäisen vahvaa osaamista tuotekehityksessä. Toimimme myös tiiviissä yhteistyössä elintarvikealan muiden toimijoiden kanssa, Tarja Ollilla toteaa.

Verso Food jalostaa härkäpapua vuodessa reilut 60 000 kiloa, mutta Ollila uskoo määrän nousevan merkittävästi tänä vuonna.

Suomen suurimman pakaste-elintarvikkeita tuottavan Apetitin kautta pakastealtaisiin kulkee keskimäärin kolme miljoonaa kiloa hernettä vuosittain.

-          Pakasteherneiden kulutus on pysynyt melko samana viime vuodet, mutta kasvava kiinnostus kasvisruokailua kohtaan on kyllä selvästi nähtävissä. Kehitämmekin jatkuvasti uusia tuotteita kasvisraaka-aineista ja teemme tiivistä tutkimusyhteistyötä yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa, Apetitin tuore- ja pakastetuotteista vastaava johtaja Markku Iivonen kertoo.

Laatua läheltä

Sekä herne että härkäpapu sopivat hyvin viljeltäviksi Suomen kasvuolosuhteisiin. Lyhyt mutta valoisa kasvukausi hellii palkokasveja. Herneiden makeus korostuu ja härkäpavun proteiini säilyy laadukkaana.

Apetitin herneet tulevat korkeintaan 100 kilometrin etäisyydeltä Säkylän tehtaalta, jossa ne pakastetaan kahden tunnin kuluttua korjuusta.

-          Ehdottoman varma jäljitettävyys on meille keskeinen tekijä. Kotimainen raaka-aine tulee sopimusviljelijöiltä, ja tunnemme kaikki viljelijät ja peltolohkot. Lyhyt ja toimiva tuotantoketju takaa, että tuotteet saadaan korjattua oikeaan aikaan, jolloin ravintoaineet saadaan säilymään parhaiten, Iivonen huomauttaa.

Verso Foodin tuotteet valmistetaan Etelä-Pohjanmaalla suomalaisesta härkäpavusta. Verso Food vie suomalaista härkäpapua myös maailmalle, ja jakelusopimukset on solmittu Ruotsiin ja Norjaan.

-          Haluamme käyttää kotimaista härkäpapua, ja tukea siten osaltamme suomalaista maanviljelyä ja teollisuutta. Lisäksi suomalaisten tuotteiden korkea laatu ja puhdas luonto nähdään valtteina vientimarkkinoilla, Ollila toteaa.

Lähteet:
VTT, Tiekartta Suomen proteiiniomavaraisuuden parantamiseksi: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2015/V6.pdf
Luonnonvarakeskus, ScenoProt: https://www.luke.fi/scenoprot/
Luonnonvarakeskus, Satotilasto: http://stat.luke.fi/satotilasto

Lisätietoja:

Minna Asunmaa, markkinointi- ja viestintäpäällikkö, Ruokatieto Yhdistys ry, puh. 040 410 5270, minna.asunmaa@ruokatieto.fi
Kaisa Kuoppala, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, puh. 0295326705, kaisa.kuoppala@luke.fi 
Tarja Ollila, toimitusjohtaja, Verso Food, puh. 0400 770 697, tarja.ollila@versofood.fi
Markku Iivonen, johtaja, Apetit Ruoka Oy, puh. 040 533 0212, markku.iivonen@apetit.fi