Kotimaisella tuotantotavalla antibioottivapaata siipikarjanlihaa

Kotimaisella tuotantotavalla antibioottivapaata siipikarjanlihaa

Broileri ja kalkkuna ovat kasvattaneet suosiotaan suomalaisten lautasilla. Suomalainen tuotantotapa takaa sen, ettei kotimaista linnunlihaa ostaessaan tarvitse pelätä antibioottijäämiä tai salmonellaa.

Sopimustuotanto takaa lihan jäljitettävyyden

Lähes kaikki kotimainen siipikarjanliha tuotetaan so­pi­mus­tuo­tan­to­ti­loil­la. So­pi­mus­tuo­tan­nos­sa tuot­ta­ja ja li­hay­ri­tyk­set si­tou­tu­vat nou­dat­ta­maan yh­tei­siä oh­jeis­tuk­sia ja käy­tän­tö­jä. Suomen broilerituotantoa määrittävät lainsäädäntöä tiukempi siipikarjanlihan kansallinen laatujärjestelmä sekä salmonellavalvontaohjelma.

Suuret lihanjalostajat ohjaavat tuotantoa laatukäsikirjalla ja tuotantosopimuksilla. Tuotanto dokumentoidaan yhteisen tietojärjestelmän avulla tilalta teurastamoon. Esimerkiksi lihatalo Atrialla kerätään tarkat tuotanto- ja terveystiedot jokaisesta kasvatuserästä.

-          Atria on laatinut tuottajien avuksi eläinlajikohtaiset tuotanto-oppaat, joissa on selkeät ohjeistukset eläinten ruokintaan, kasvatusoloihin ja terveydenhuoltoon liittyen. Oman tiedonkeruumme lisäksi kerätään koko elinkeinon yhteistyönä tietoja lihasiipikarjan sairastumisista ja lääkitsemisistä, kertoo Atrian broilerituotannosta vastaava Harri Rosenberg.

Lihan vaiheet tiedetään munittamoista teurastamoille ja siitä edelleen kauppaan. Kaupan tiskistä löytyvistä Atrian siipikarjanlihan pakkauksista kuluttaja näkee tuotteen alkuperän tilalle asti. Pakkausmerkinnöistä löytyy tieto siitä, miltä tuottajalta kyseinen liha on saapunut.

-          Meillä tuottajat ovat sitoutuneet vastuulliseen tuotantoon, ja ovat omilla nimillään ja kasvoillaan takaamassa tuotteen laadun ja alkuperän, toteaa Harri Rosenberg.

Suomalainen toimintatapa keskeinen ruokaturvallisuudessa

Broilerin tuotanto on Suomessa melko nuori ala, ensimmäiset broileritilat tulivat Suomeen 50-60 -luvuilla. Jo toiminnan alkuvaiheissa suomalaisen broilerintuotannon erikoisuudeksi kehittyi niin sanottu all-in-all-out -tuotantotapa, mikä on keskeinen tekijä Suomen tehokkaassa eläintautien ehkäisyssä ja ruokaturvallisuudessa. All-in-all-out -tuotantotapa tarkoittaa sitä, että kasvatuserien välillä kanalat tyhjennetään kuivikelannasta sekä pestään ja desinfioidaan ennen seuraavan lintuerän saapumista. Lintujen vastustuskykyä lisää myös emokanojen suojaavia bakteereja sisältävä probiootti, jota suihkutetaan untuvikkojen päälle.

-          All in- all out -tuotantotavalla on todettu olevan suuri merkitys lintujen hyvinvointiin ja tautivastustukseen. Tähän tuotantotapaan kuuluu myös se, että kasvatustiloilla ei ole eri-ikäisiä lintuja. Sillä on myös suuri merkitys tautien ennaltaehkäisyssä ja yksi osasyy siihen miksi kotimaista broileria ei tarvitse lääkitä antibiooteilla, huomauttaa Harri Rosenberg.

Suomalaisia lintuja ei lääkitä turhaan

Lihantuotannossa mahdollisesti käytetyt lääkkeet mietityttävät kuluttajia. Antibioottien liiallinen käyttö lihan kasvatuksessa on aiheuttanut sen, että antibiooteille laajasti vastustuskykyisiä kantoja on kehittynyt jo monissa maissa. Erot antibioottien käytössä ovat suuria EU:n sisällä. Euroopan lääkeviraston raportin mukaan vähiten antibiootteja käytetään Pohjoismaissa.

Monissa EU:n ulkopuolisissa maissa tehokasta valvontaa ja jäljitettävyyttä ei vaadita.  Ongelmaan on havahduttu, ja esimerkiksi Ruotsin WWF julkaisi keväällä -16 Lihaoppaan, jossa aasialaista broilerinlihaa kehotettiin välttämään mm. liiallisten antibioottijäämien vuoksi. Ulkomaista broilerinlihaa on vaikea löytää kaupasta, mutta sitä tuodaan Suomeen esimerkiksi suurkeittiöiden ja ravintoloiden raaka-aineeksi reilut 20 miljoonaa kiloa vuodessa.

Eläinten lääkitystarpeen minimoiminen on kansanterveydellisesti tärkeää. Lisäksi hyviin kasvuolosuhteisiin panostaminen parantaa lintujen hyvinvointia. 

-          Muualla maailmassa antibiootteja käytetään peittämään lintujen hyvinvointiongelmia ja tuotantotavasta johtuvia tautiriskejä. Suomessa eläinten lääkitsemistarve on ennaltaehkäisevän työn ja tilojen tautisuojauksen vuoksi vähäistä. Eläimiä lääkitään ainoastaan tarpeeseen ja kohdennetulla lääkinnällä. Tällä vähennetään merkittävästi resistenttien, mahdollisesti ihmisiinkin siirtyvien bakteerikantojen syntymistä, Harri Rosenberg huomauttaa.

Suomessa lintujen tautitilanne on harvinaisen hyvä. Eläinten terveys ETT ry:n keräämän mikrobilääkitystilaston mukaan broilerinkasvatuksessa ei ole käytetty lainkaan antibiootteja viimeisten kuuden vuoden aikana, ja sitä edeltävinä vuosinakin vain yksittäisten parvien tulehdussairauksien hoitoon.

Suomen salmonellavalvontaohjelman mukaan salmonellan esiintyvyys pidetään alle yhdessä prosentissa, mikä on kansainvälisesti harvinaista.  Suomessa myös vastustetaan kaikkia salmonellatyyppejä eli noin 2000 eri kantaa, kun EU:ssa vaaditaan vain 2-5, ihmisille vaarallisimman, salmonellatyypin valvontaa. Jokainen lihaerä tutkitaan ennen teurastusta, ja jos parvesta löytyy salmonellaa, koko erä tuhotaan. Myös kampylobakteerin esiintyvyys kotimaisessa siipikarjanlihassa on hyvin alhainen.

Hanhi on harvinaista herkkua

Siipikarjan osalta Suomessa syödään pääasiallisesti broileria ja kalkkunaa, mutta muutamia ankkojen ja hanhien kasvattajiakin löytyy. Suomen ainoa päätoiminen hanhitila Hauhalan hanhifarmi on erikoistunut eettisesti kasvatettujen hanhien tuotantoon ja omien hanhenlihatuotteiden valmistukseen. Rantalaisen yrittäjäpariskunta aloitti hanhien kasvatuksen vuonna 1997, ja siitä lähtien toimintaa on kehitetty määrätietoisesti. Nykyään tilalla hoituu koko tuotantoketju alkaen hanhiemojen poikastuotannosta päätyen teurastukseen, tuotteiden jalostukseen ja markkinointiin. 

-          Hoitamalla koko tuotantoketjun itse voimme vaikuttaa kaikkiin osa-alueisiin, ja näemme myös eri ratkaisujen vaikutukset lopputuotteeseen. Se, että eläimiä ei tarvitse kuljetella lainkaan niiden elämän aikana on ekologista, eettistä ja eläinystävällistä. Hanhet kasvatetaan poikasvaiheen jälkeen ulkotarhoissa, jossa ne pääsevät syömään vihreää kasvustoa, lisäksi niille annetaan lisärehua. Ulkotarhoissa hanhien turvallisuudesta petoja vastaan huolehtivat laumanvartijakoirat, hanhifarmin emäntä Virpi Rantalainen kuvailee.

Myös pientuotannossa on ruokaturvallisuus ykkössijalla.

-          Olemme kartoittaneet ja suunnitelleet yhdessä sekä oman eläinlääkärimme, että ETT:n eläinlääkärin kanssa tuotannossamme oleelliset tautitorjunnan toimenpiteet. Edellytyksenä toimintamme jatkumiselle on kaikin puolin laadukkaat tuotteet. Tämä pidetään kirkkaana mielessä kaikissa tuotannon vaiheissa, huomauttaa Virpi Rantalainen.

Pääosa tilan tuotannosta myydään leikattuna lihana, mutta myös kokonaisia hanhipaisteja myydään Martinpäiväksi ja jouluksi. Lisäksi tilalla valmistetaan hanhipateita sekä säilykkeitä. Hanhenliha on erityisen haluttua ravintoloissa, ja useat huippukokit ja keittiömestarit ovat vierailleet työskentelemässä tilalla syksyisin teurastuksen aikaan sesonkitöissä.

-          Nämä vierailut ovat olleet antoisia puolin ja toisin. Olemme saaneet vinkkejä tuotekehitykseen ja resepteihin, ja keittiömestarit ovat nähneet konkreettisesti raaka-aineiden alkuperän. Keittiömestarit ovat käyttäneet lähiruokaa jo pitkään. Ravintoloiden ruokalistoilla on sitten kerrottu, miltä tilalta annoksen raaka-aine tulee. Viime vuosina myös kuluttajien kiinnostus lähiruokaa kohtaan on lisääntynyt, Virpi Rantalainen kertoo.

Artikkelia varten on haastateltu myös Siipikarjaliiton toiminnanjohtajaa Hanna Haminaa.

Teksti: Hanna Larjavaara

Lähteet:

Euroopan lääkeviraston raportti: www.ema.europa.eu/docs/en_GB/document_library/Report/2015/10/WC500195687.pdf
Eläinten terveys ETT ry: www.ett.fi/
Siipikarjaliitto: www.siipikarjaliitto.fi/
Suomibroileri.fi: www.suomibroileri.fi
Ruotsin WWF:n Lihaopas: www.wwf.se/source.php/1595845/16-2475%20K%F6ttguiden_160527_LR.pdf

Lisätietoja:
Harri Rosenberg, Atria, puh. 040 580 2268, sähköposti: harri.rosenberg@atria.com
Virpi Rantalainen, Hauhalan hanhifarmi, puh. 050 505 6350, sähköposti: hauhalan@hanhifarmi.fi
Minna Asunmaa, Hyvää Suomesta, puh. 040 410 5270, sähköposti: minna.asunmaa@ruokatieto.fi