Viljanviljelyn valttikortti: puhdas pohjoinen luonto

Viljanviljelyn valttikortti: puhdas pohjoinen luonto

Suomi on maailman pohjoisin viljanviljelymaa. Sijaintiamme on totuttu pitämään haittana, mutta siitä on myös paljon hyötyä. Viljantuotantomme vahvuuksia ovatkin puhdas maaperä sekä runsas ja hyvälaatuinen vesi. Sopeutuminen arktisiin olosuhteisiin on suomalaiselle viljelijälle osaamista, joka on karttunut sukupolvelta toiselle. Lisäksi jatkuva tutkimus ja kehitys luovat uusia käytäntöjä.

Pohjoisista kasvuolosuhteista on viljakasvien tuotannolle yllättäen monenlaista etua. Kylmä talvi lyhentää kasvukautta, mutta viileä ilmasto on kasvitautien ja tuholaisten haitta. Tästä johtuen kasvinsuojeluaineiden käyttö hehtaaria kohden on Suomessa vähäisempää kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa.

Pohjolan valoisa kesä korvaa lyhyttä kasvukautta. Maailman pisin päivä kasvukauden aikana takaa kasvuenergiaa; mitä pidempi päivä, sitä nopeammin viljat kehittyvät.  Lyhyen kasvukauden ja kiivaan kasvutahdin takia viljat ehtivät altistua vähemmän aikaa erilaisille kasvitaudeille ja tuholaisille, mikä vähentää kasvinsuojeluaineiden tarvetta.

Suomessa on yleisesti käytössä sijoituslannoitusmenetelmä, jossa lannoitteet sijoitetaan kylvön yhteydessä maan sisään kasvien juurivyöhykkeelle. Sieltä ne tulevat parhaiten kasvien käyttöön, ja valumat vesistöihin ovat vähäisempiä kuin pintalannoituksella.

Tuotetaan, myydään ja ostetaan

Yleensä Suomessa tuotetaan viljaa suunnilleen yhtä paljon mitä itse kulutamme, mutta eri vuosien satotilanne voi vaihdella suurestikin. Suomessa tuotetaan neljää viljalajia: ruista, ohraa, kauraa ja vehnää. Viljaa tuotettiin Luonnonvarakeskuksen viljatasearvion mukaan vuonna 2014 yhteensä ennätykselliset neljä miljardia kiloa.

Kaikki suomalaisten syömä vilja ei kuitenkaan ole suomalaista. Tuontivilja on pääasiassa vehnää. Lisäksi maahamme tuodaan viljatuotteita, esimerkiksi erilaisia leipomotuotteita ja myslejä.

Satovuonna 2014 viljaa riitti vientiin ennätykselliset miljardi kiloa.

Suomalaiset syövät viljaa vuosittain noin 80 kiloa henkeä kohti.  Viljan kokonaiskulutus on pysynyt samoissa luvuissa jo vuosia. Vehnää käytetään edelleen eniten, mutta kauran kulutus on lisääntynyt hieman.

Kauraa maailmalle

Kauran terveysvaikutuksiin on havahduttu viime vuosina, ja kaura kiinnostaa kuluttajia niin Suomessa kuin muualla maailmassa.

Vaikkakin maailman mittakaavassa Suomen viljasato on pieni, on Suomi merkittävä tekijä kauran tuotannossa, viennissä ja erityisesti kauran jalostuksessa ja tuotekehityksessä. Suomi on Kanadan jälkeen maailman suurin kauran viejä.

Pohjoiset olosuhteet suosivat erityisesti kauraa, ja kotimainen kaura onkin ominaisuuksiltaan huippuluokkaa. Sen tuotteistamiseksi ja jalostamiseksi Suomessa tehdään korkeatasoista tutkimusta ja tuotekehitystä.

Ohrasta on moneksi

Maamme yleisin vilja on ohra. Pääosa maamme ohrasadosta menee maatiloille kotieläinten rehuksi. Tämän lisäksi ohraa käytetään elintarvike-, mallas-, tärkkelys-, ja alkoholiteollisuudessa sekä entsyymien valmistuksessa. Entsyymejä käytetään laajasti eri teollisuuden aloilla, muun muassa panimo-, tekstiili- ja kemianteollisuudessa.

Kotimaisen ohran laatuun luottaa Altia Oy, joka käyttää vuosittain noin 15 prosenttia koko Suomen ohrasadosta alkoholi- ja tärkkelystuotteidensa valmistamiseen.  Altian Koskenkorvan tehtaan johtaja Antti Snellman kertoo, että Altialle kotimaisuus on oleellinen osa tuotteiden brändiä. Kotimaisen raaka-aineen puolesta puhuu myös sen jäljitettävyys, puhtaus ja laatu.

-          Suomalaisella ohralla ja suomalaisella työllä on meille erittäin suuri merkitys. Yksi kotimaisen raaka-aineen etu on sen jäljitettävyys. Esimerkiksi juomatuotteemme ovat jäljitettävissä yksittäisiin pakkausmateriaali- tai raaka-aine-eriin. Väkevien juomien tuotannossa käytämme vain suomalaista GMO -vapaata ohraa, josta noin 80 prosenttia hankitaan sopimusviljelijöiltä Etelä-Pohjanmaalta ja ympäröivistä maakunnista. Tämä varmistaa ohran jäljitettävyyden yksittäisille maatiloille asti, Snellman huomauttaa.

-          Luonnollisesti myös ympäristön kannalta on parempi vaihtoehto, että raaka-aineet tulevat mahdollisimman läheltä, Snellman jatkaa.

Altia pyrkii hyödyntämään jyvän ainesosat sataprosenttisesti. Juomien valmistuksen lisäksi Altia käyttää ohraa muun muassa teknisten etanolien ja eläinrehujen valmistukseen. Lähes kolmasosa ohranjyvästä käytetään tärkkelyksen tuotantoon mm. paperi- ja panimoteollisuuden käyttöön.

-          Ohraa haluamme käyttää erityisesti siksi, että se sopii parhaiten viljeltäväksi Suomen pohjoisissa kasvuolosuhteissa. Siitä saa varmimman sadon, joten sitä on Suomessa hyvin tarjolla. Suomessa on maailmanluokan osaamista ohralajikkeiden kehitystyössä, ja myös se tukee valintaamme sitoutua kotimaiseen ohraan, Snellman toteaa.

Koskenkorvalla tuotetaan myös hiilidioksidia kasvihuoneviljelyyn ja hitsauksen suojakaasuksi. Tuotannossa yli jäävä ohrankuori poltetaan Koskenkorvan tehtaan yhteydessä olevassa biopolttolaitoksessa, joka tuottaa energiaa tehtaan käyttöön. Tämä mahdollistaa tehtaalle jopa 65 prosentin polttoaineomavaraisuuden.

Ruis

Suomalaisen ruokavalion ja -perinteen erityispiirre on runsas rukiin käyttö. Muualla maailmassa ruis luokitellaan rehuviljaksi, mutta Suomessa ruis päätyy lähes yksinomaan elintarvikekäyttöön.

Rukiin osuus viljelystä on pitkään ollut pieni, mutta viime vuosina se on yleistynyt niin, että yhä useampi ruisleipä leivotaan kotimaisesta rukiista. Viime vuoden sato varmisti kotimaisen leipärukiin riittävyyden ensimmäistä kertaa 15 vuoteen.

Vehnä maistuu

Vaikka ruisleipä on suomalaisten ikisuosikki, syödään Suomessa eniten vehnää. Suomessa tuotetusta vehnästä lähes puolet käytetään rehuksi ja loput elintarviketeollisuudessa.  Euroopassa viljellään yleisesti syysvehnää, mutta Suomen kasvuolosuhteet suosivat kevätvehnää. Tästä johtuen maamme vehnäpelloista 90 prosentilla viljelläänkin kevätvehnää, joka on usein leivontaominaisuuksiltaan parempaa kuin syysvehnä. Viime vuosina vehnävaihtoehtoja ovat laajentaneet vanhat lajikkeet speltti ja emmer. 

Teksti: Hanna Larjavaara

Lähteet:
Eurostat, http://ec.europa.eu/eurostat/data/database
Leipätiedotus, www.leipatiedotus.fi
Luonnonvarakeskus, Arktinen ruoantuotanto - Taustaselvitys ja kiteytysmatriisi, http://jukuri.luke.fi/handle/10024/519271
Luonnonvarakeskus, Ravintotase 2014 ennakko, Satotilasto 2015 ennakko, Viljatase 2014-2015 ennakko.
TUKES, http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Kemikaalit-ja-ymparisto/Kasvinsuojeluaineet-ja-ymparisto/
VYR (Vilja-alan yhteistyöryhmä), Viljojen ja öljykasvien tuotanto Suomessa, www.vyr.fi