Suomalainen ruoka vauhdittaa talouden rattaita

Suomalainen ruoka vauhdittaa talouden rattaita

Suomalaiset käyttävät ruokaan ja alkoholittomiin juomiin vuosittain yhteensä noin 13,5 miljardia euroa mikä on 12 prosenttia kotitalouksien kaikista kulutusmenoista.

Alkoholijuomat ja tupakka lisäävät lukua lähes viidellä miljardilla. Ravintola-, kahvila- ja hotellipalveluihin käytetään vajaa seitsemän miljardia euroa. Ruokarahat pyörittävät vauhdilla kotimaan taloutta, kun valitsee suomalaisia elintarvikkeita.

Maatalous sekä elintarviketeollisuus työllistävät Suomessa reilut 120 000 henkilöä. Kun ruokaketjuun lasketaan mukaan elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut, nousee ruoan ja juoman työllistävä vaikutus lähes 270 000 henkilöön. Ruokaketju työllistää välillisesti yli 86 000 työllistä, joten kaikkiaan ruoka antaa työtä Suomessa 340 000 henkilölle. Se on 13 % koko maan työllisistä.

Ruoka-ala tuottaa arvonlisäystä runsas 15 miljardia euroa, mikä on 9 % koko maan arvonlisäyksestä. Lisäksi ruokaketjun verot kattavat 10 % kaikista veroista ja veroluonteisista maksuista.

Ruoantuotannon osuus BKT:stä pienenee

Maa- ja elintarviketeollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli 2 % vuonna 2015. Kymmenen vuotta aiemmin vastaava luku oli 2,6 %. Trendi on ollut jo pitkään sama muissakin kehittyneissä länsimaissa: ruoantuotannon osuus BKT:stä supistuu. Kansantaloudet kasvavat, mutta etenkään maatalous ei kasva samaa vauhtia. Ruoantuotannon ja -valmistuksen osuutta maamme BKT:stä nostaisi elintarvikeviennin reipas lisääntyminen.

Elintarvikkeiden vienti ja tuonti

Suomen elintarvikeviennin kasvu tyrehtyi vuonna 2015. Suomalaisia elintarvikkeita viedään ulkomaille vuosittain noin 1,5 miljardilla eurolla. Tärkeimmät vientituotteet ovat alkoholijuomat, meijerituotteet, vilja, sianliha ja juusto. Suurimmat vientimaat ovat Ruotsi, Viro, Venäjä ja Saksa, joihin menee lähes puolet Suomen kaikesta elintarvikeviennistä. Elintarviketuonti on kasvanut tasaisesti, ja vuonna 2015 elintarvikkeita tuotiin Suomeen reilun neljän miljardin arvosta.

Kotimaisen ruoan tuotannossa käytetään ulkomailta ostettavia ns. tuotantopanoksia kuten lannoitteita, torjunta-aineita, rehuja ja energiaa. MTT:n syksyllä 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaisen elintarviketuotannon kotimaisuusaste on 75 %, kun koneita ja laitteita ei oteta laskelmiin mukaan. Ruokaketju maksaa siis ruoan tuottamiseksi käyttämistään euroista kolme neljästä kotimaahan ja yhden ulkomaille.

Ruokatiedon arvion mukaan kuluttajamarkkinoilla tuontituotteita on jo yli 20 %. Suomessa toimivan elintarviketeollisuuden raaka-aineesta myös ainakin tuo 20 % on ulkomaista alkuperää. Näin ollen Suomessa syödyn ruuan raaka-aineesta on oman maan tiloilta ja luonnosta vain korkeintaan kaksi kolmannesta.

Kauppataseen heikkeneminen vie euroja ulkomaille.

Suomalaisten elintarvikeyritysten raaka-ainehankinta nojaa vahvasti kotimaiseen maataloustuotantoon. Elintarviketeollisuusliiton (ETL) mukaan Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden raaka-aineen kotimaisuusaste on noin 80 %.

Vaikka kuluttajat arvostavat kotimaista alkuperää ja lähiruokaa, näyttävät kuluttajat kuitenkin ostavan käytännössä yhä enemmän tuontituotteita. Tämän paljastaa elintarvikesektorin alijäämäinen kauppatase. Tämä tarkoittaa, että Suomeen tuotujen elintarvikkeiden arvo on Suomesta vietyjen elintarvikkeiden arvoa suurempi.

Kotimaisen raaka-aineen riittävyyttä parannetaan

Joidenkin raaka-aineiden riittävän tuotannon takaaminen on iso haaste alkutuotannolle. Kotimaisen raaka-aineen riittävyyden eteen tehdään Suomessa paljon työtä. Esimerkiksi Pro Ruis ry on koonnut yhteen koko rukiintuotantoketjun aina kasvinjalostuksesta viljelijöihin, myllyihin ja leipomoihin. Yhdistyksen tavoitteena on edistää ja kehittää rukiinviljelyä Suomessa, jotta kotimaista raaka-ainetta riittäisi yhä useampaan suomalaiseen ruisleipään.

Lähteet:

Luonnonvarakeskus, Ruokaketjun merkitys kansataloudelle ja alueille Suomessa
Ruokatieto Yhdistys, Tietohaarukka
 

Lisätietoa:
Tiina Lampisjärvi, Toiminnanjohtaja, Ruokatieto Yhdistys ry. Puh. 040 722 2424, tiina.lampisjarvi(at)ruokatieto.fi