Vastuullista toimintaa koko ruokaketjussa

Vastuullista toimintaa koko ruokaketjussa

Vastuullinen ruuantuotanto lähtee alkutuotannosta maatiloilta ja jatkuu läpi koko kotimaisen ruokaketjun kuluttajalle saakka. Osaavat ja työlleen omistautuneet ammattilaiset varmistavat, että kuluttajan tehtävä on mahdollisimman helppo: valitsemalla suomalaista ruokaa tekee vastuullisen valinnan.

Ruokaketjun vastuullisuuteen kuuluu monta ulottuvuutta: ympäristö, eläinten hyvinvointi, ravitsemus, työhyvinvointi, taloudellinen vastuu, tuoteturvallisuus ja paikallisuus. Vastuullisuuden nimissä ei voi kehittää yhtä ulottuvuutta ottamatta huomioon myös muita: vastuullisuus edellyttää tasapainoilua eri ulottuvuuksien kesken.

Kun ruuantuotanto on omissa käsissämme, kannamme vastuun myös ruuantuotannon mahdollisista haitoista, emmekä ulkoista ongelmia muualle, missä niitä ei välttämättä osata tai haluta hoitaa.

Esimerkiksi maamme runsaat ja laadukkaat vesivarat ovat tärkeä perusta kestävälle ruoantuotannolle, sillä emme kuluta vesivaroja siellä, missä niistä on huutava pula. Suomessa on huipputasoista osaamista vesivarojen kestävään käyttöön.
 

Kohti yhä parempia toimintatapoja

Ruokaketjussa toimivat ammattilaiset tutkivat ja kehittävät aktiivisesti tapoja toimia vieläkin paremmin. Vastuullisuutta on sekin, että jos toiminnassa huomataan jokin epäkohta, se korjataan.
Ruuantuotannon ympäristövaikutuksia mitattaessa ei voida tarkastella vain yhtä tuotantoketjun osaa tai tuotannon alaa, sillä kokonaiskuvan luominen vaatii monien keskenään vuorovaikutuksessa olevien tekijöiden vaikutusten yhdistämistä ja ymmärtämistä.

Koko ruoka-ala kehittää toimintaansa niin, että aiheutettu ympäristökuormitus olisi mahdollisimman vähäistä.

Elintarviketeollisuudessa käytetyt ympäristöjärjestelmät sekä tuotanto- ja logistiikkaprosessien optimointi mahdollistavat esimerkiksi jätteiden määrän vähentämisen ja niiden kierrättämisen sekä hyötykäytön vaikkapa lämpöenergian tuottoon. Yhä enemmän ruuantuotannon sivuvirtoja voidaan hyödyntää ruokaketjun muissa osissa tai muilla teollisuudenaloilla.

Myös ruokaa-alaa palvelevien muiden toimialojen kehitys tukee ruokaketjun vastuullisuutta. Esimerkiksi pakkausteknologian kehittämisen myötä muovin asemaa pakkauksissa on saatu pienennettyä ja korvattua kasviperäisillä raaka-aineilla. Tarkoituksenmukaiset pakkaukset ovat keskeisiä esimerkiksi ruokahävikin vähentämisessä.

Turvallista ruokaa osaavilta tuottajilta

Suomalaiset maataloustuottajat ovat koulutettuja ammattilaisia, joille eläinten hyvinvointi on paitsi sydämen asia myös toimeentulon edellytys. Elinkeinon itsensä määrittelemät hyvät toimintatavat sekä lakisääteisen tason osin ylittävät tuotantoeläinten hyvinvointia edistävät järjestelmät tukevat tiloilla tehtävää päivittäistä työtä.

Suomessa eläimiä ei lääkitä antibiooteilla varmuuden vuoksi tai kasvun edistämiseksi, ja Suomi onkin vähiten antibioottia käyttävien maiden joukossa. Tuottajien ja elintarviketeollisuuden vastuullisten toimintatapojen vuoksi antibioottijäämiä ei päädy kotimaisia tuotteita valitsevien kuluttajien lautasille.

Myöskään torjunta-ainejäämiä ei tarvitse pelätä suomalaisissa kasviksissa ja viljatuotteissa. Arktisten olosuhteiden vuoksi kasvinsuojeluaineita käytetään verrattain vähän, ja niinpä Suomessa tuotetut vihannekset ovat maailman puhtaimpien joukossa. Eikö vastuullisuutta ole sekin, että tuotetaan ruokaa siellä, missä sille on olosuhteiden ja osaamisen kannalta hyvät edellytykset?

LÄHTEITÄ JA LINKKEJÄ:

Eläinten terveys ETT ry
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA: https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4791
Euroopan lääkeviraston raportti: http://www.ema.europa.eu/docs/en_GB/document_library/Report/2015/10/WC500195687.pdf
Luonnonvarakeskuksen Ruokafakta: https://www.luke.fi/ruokafakta/
Luonnonvarakeskus: Torjunta-ainejäämät kotimaisissa ja tuontielintarvikkeissa: https://www.luke.fi/ruokafakta/vihannekset-hedelmat-ja-marjat/tuontielin...
Ruokatieto: Tietohaarukka