Kalatalous on perinteitä ja korkeaa teknologiaa

Kalatalous on perinteitä ja korkeaa teknologiaa

Kalastus on eräs suomalaisten vanhimmista elinkeinoista, joka on elättänyt ihmisiä niin kauan kuin Suomessa on asuttu. Vanhimmat maastamme löydetyt kalastukseen viittaavat pyydys- ja kalanluulöydöt ovat 10 000 vuoden takaa.

Nykyään kalatalous on tärkeä osa Suomen luonnonvarataloutta, ja merkittävä elinkeino erityisesti syrjäisten seutujen työllisyyden ja palveluiden säilymisen kannalta. Ammattikalastajien määrä on kuitenkin voimakkaasti laskussa, ja kotimaisesta kalasta on pulaa.

Kotimainen kalastus ja kalankasvatus on säädeltyä ja valvottua toimintaa niin kalakantojen, ympäristön kuin elintarviketurvallisuudenkin suhteen. Kalakantojen kestävyyttä turvataan yhteistyössä kalastajien ja viranomaisten kesken. Itämeren silakan ja kilohailin kestävän kalastuksen sertifikaatti MSC (Marine Stewardship Council) on työn alla. Myös muikun kalastuksen sertifiointia ollaan aloittamassa.  Suomessa kapoista löytyy myös muilla sertifikaateilla varustettuja kalatuotteita (Lue lisää WWF:n suosittelemat sertifikaatit).

Valtaosa Suomessa syödystä kalasta tuodaan ulkomailta

Vaikka kuluttajat arvostavat kotimaista kalaa, on tuontikala vallannut yhä suuremman alan kalatiskien tarjonnasta. Suomessa syödystä kalasta alle viidennes on kotimaista. Kotimaisesta kalasta on pulaa, eikä vähenevä kalastajakunta kykene vastaamaan kalamarkkinoiden tarpeisiin.

Kaupallisten kalastajien määrä on puolittunut 2000-luvun aikana. Päätoimisia ammattikalastajia oli Suomessa alkuvuodesta 2018 noin 700, ja sivutoimisia kalastajia noin 3400. Kalastajien määrän uskotaan vähenevän edelleen lähivuosina, sillä nykyisin ammatissa toimivista kalastajista noin 70 prosenttia on lähestymässä eläkeikää. Kalastajamäärien romahdusta pystytään kompensoimaan pyyntimuotojen ja -tekniikan kehittymisellä vain osittain. 

Vapaa-ajan kalastus täydentää tarjontaa

Suomalaiset syövät noin 13 kiloa kalaa fileeksi laskettuna vuodessa. Kalan käyttöä olisi varaa lisätä, sillä useimmat suomalaiset syövät kalaa vain kerran viikossa tai harvemmin. Vain kolmannes syö kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti kahdesti viikossa eri kalalajeja vaihdellen. Muihin eurooppalaisiin verrattuna syömme kalaa kuitenkin melko hyvin, sillä kulutamme EU-maista viidenneksi eniten kalaa. 

Osa suomalaisista täydentää ruokavaliotaan itse kalastetulla saaliilla. Vapaa-ajankalastus onkin eräs suomalaisten suosituimmista harrastuksista. Sen merkitys ei ole pieni, sillä noin puolet kaikesta elintarvikkeeksi käytetystä kotimaisesta kalastetusta kalasta on vapaa-ajankalastuksen saalista (lisää vapaa-ajan kalastuksesta). Vapaa-ajan kalastus sijoittuu suurimmaksi osaksi sisävesille, ja suosituimmat kalastusalueet ovat Järvi-Suomen ja Kainuun vesistöt sekä merialueista lounaisrannikko.

Kalanviljelyn ympäristökuormitus vähentynyt huomattavasti

Kalanviljelyn ympäristökuormitusta on pystytty Suomessa vähentämään 1990-luvun alkupuolelta merkittävästi, jopa 70 prosenttia. Kuormituksen vähentyminen johtuu rehujen ja ruokintamenetelmien kehittymisestä, kalakantoihin kohdistetusta valintajalostuksesta sekä kasvattajien ammattitaidon ja -koulutuksen lisääntymisestä. Kalojen ruokinta toteutetaan nykyään yleensä automaateilla, jotka annostelevat rehun tarkasti parhaan kasvutuloksen saavuttamiseksi. Ruokintaa ohjataan tietotekniikan keinoin.

Itämeren tilaa voidaan parantaa kierrättämällä ravinteita

Kalastus on tehokas tapa hoitaa vesistöjä, sillä se poistaa rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita. Itämerestä kalastetusta kalasta valmistetun rehun myötä kaloja voidaan kasvattaa entistä ekologisemmin, sillä kotimainen rehuraaka-aine pienentää Itämeren ravinnekuormaa. Kun maailman valtameristä tuotuja rehuraaka-aineita korvataan Itämerestä saadulla kalaraaka-aineella kuten silakalla ja kilohaililla, voidaan ravinnepäästöt muuttaa ravinteiden kierrätykseksi. Kalojen tuontirehuja korvataan myös muilla kotimaisilla raaka-aineilla. Kalojen ruokinnassa käytetään kotimaisen kalajauhon ja -öljyn lisäksi esimerkiksi rypsiöljyä, vehnää ja härkäpapua.

Vajaasti hyödynnettyjä kalalajeja on viime vuosina ryhdytty hyödyntämään laajemmin. Esimerkiksi särkikalojen mainetta hyvänä ruokakalana ollaan palauttamassa, ja yritysten tuotekehitystyön sekä Itämeren suojeluhankkeen ansioista usein liian ruotoisiksi koettuja särkikaloja saa nyt eri muodoissa kauppojen hyllyiltä ja pakastealtaista.

Vesiviljely lisääntyy

Kalankasvatus on tärkeä elinkeino maailmanlaajuisesti, ja vuonna 2015 kalankasvatus ohitti ensimmäisen kerran maailman naudanlihan tuotannon määrän. Maapallon kasvava väestö tarvitsee proteiininlähteitä, eivätkä luonnonvesien kalakannat kestä paikoitellen enää lisääntyvää kalastusta. Siksi vesiviljelyn eli kalojen, äyriäisten ja vesikasvien kasvatuksen uskotaan kasvavan yhä merkittävämmäksi ruoantuotannon tavaksi. Maailmanlaajuisesti kalankasvatus tuottaa jo noin puolet ihmisravinnoksi käytettävistä kaloista. Myös Suomessa on tavoitteena lisätä vesiviljelytuotannon määrää ja arvoa, sekä kehittää ja vahvistaa alan kilpailukykyä.

Kalanviljelylaitoksia on Suomessa yhteensä noin 400, joista 123 sijaitsee merialueella ja 277 sisävesialueella. Ruokakalaa tuottaa Suomessa noin 160 laitosta ja poikaslaitoksia on noin 90 kappaletta. Luonnonravintolammikkoja on 189. Valtaosa, lähes 80 prosenttia, viljellystä kalasta tuotetaan verkkokassilaitoksissa merellä. Ruokakalaa tuotetaan tällä hetkellä pieniä määriä myös kiertovesilaitoksissa. (Lue lisää: Suomen Kalankasvattajien liitto)

Suomalainen osaaminen alalla on korkeatasoista. Uusilla innovaatioilla ja vastuullisilla toimintatavoilla kalojen hyvinvointia ja ympäristön tilaa voidaan parantaa. Kasvatettujen kalojen terveystilanne on Suomessa hyvä, eikä kalakannoissa esiinny ihmisille haitallisia tauteja. Viljelty kala kuoriutuu ja kasvaa puhtaassa vedessä ja saa tarkkaan tutkittua ravintoa. Ammattitaitoiset kalankasvattajat seuraavat päivittäin kalojen hyvinvointia ja säätävät tarvittaessa kasvatusprosessia. Kalatauteja torjutaan kalanviljelylaitoksilla rokottamalla kalat ja panostamalla hyviin viljelykäytäntöihin.

Kalaistutuksilla tuetaan luonnonkalakantoja

Kalanviljely tukee ruokakalan tuotannon lisäksi luonnonkalakantojen säilymistä ja kalastusmahdollisuuksia. Suuri osa istutuksista tehdään niin sanottuina velvoiteistutuksina menetettyjen luontaisten kalansaaliiden korvaamiseksi. Poikasistutuksin elvytetään useita uhanalaisia kalakantoja istuttamalla alkuperäistä kantaa olevia kaloja niiden nykyisiin ja myös entisiin esiintymisvesistöihin. Kalaistutuksia tekevät vesialueiden omistajat ja kalastusyhdistykset lisätäkseen mahdollisuuksia pyytää haluttuja kalalajeja vesissään. Istutuksiin tuotetaan yli 20 kala- ja rapulajin poikasia.

Kiertovesikasvatus kehittyy

Kiertovesikasvatuksessa kalojen kasvatukseen käytetty vesi kiertää sisätiloissa suljetussa kierrossa kasvatusaltaan ja puhdistuslaitteiston välillä. Kierron aikana vesi puhdistetaan, mahdollisesti lämmitetään ja ilmastetaan. Menetelmä säästää vettä, koska uutta vettä tarvitaan vain 1–2 prosenttia kiertävän veden määrästä.

Kiertovesikasvatuksen etuna nähdään Suomen oloissa erityisesti mahdollisuus kalan kasvukauden pidentämiseen. Tuotantokierto nopeutuu, kun olosuhteet voidaan säätää kalan kasvulle optimaalisiksi läpi vuoden. Kiertovesikasvatusta kehittämällä pyritään vähentämään kalankasvatuksesta ympäristölle aiheutuvaa rasitusta. Kiertovesilaitoksissakaan ei ole kyse täysin suljetusta kierrosta, joten myös niistä aiheutuu päästöjä. Kiertovesilaitostenkin poistovedet käsitellään perinteisin puhdistusmenetelmin tai vaihtoehtoisesti niiden ravinteet on sidottava muulla tavoin, esimerkiksi kierrättämällä vedet kasvihuoneviljelyyn.

Kiertovesikasvatus on Suomessa vielä nuori ala ja korkeiden investointi- ja käyttökustannusten kanssa painiva tuotanto kehittymässä. Kiertovesikasvatuksen hyödyt korostuvat, kun ne sijaitsevat teollisessa symbioosissa jonkin toisen tuotantolaitoksen yhteydessä. Jo nyt muutamat kiertovesikasvattamot ovat yhteydessä eri alan toimijoiden kanssa hyödyttäen molempia. Paljon vettä tarvitseva tuotanto, kuten esimerkiksi kasvihuoneala tai puun jalostus, sopivat hyvin kalankasvatuksen pariksi ravinteiden ja sivuvirtojen kierrätykseen ja hyödyntämiseen esimerkiksi bioenergian tuotannossa. Myös kalojen tuottama hiilidioksidi voidaan käyttää hiilidioksidilannoitteena esimerkiksi yhteistyössä kasvihuonetuotannon kanssa. (Lue lisää: Sininen biotalous)

Kasvatettu kirjolohi ja silakka tärkeimmät kalat

Suurin osa kaupallisen kalastuksen saaliista saadaan merialueilta, jossa valtaosa kaupallisista kalastajista kalastaa. Sisävesiltä pyydetyn kotimaisen kalan osuus kalakaupassa on vain muutamia prosentteja. Kuha, siika ja ahven ovat kuluttajien suosiossa ja niitä toivottaisiin saatavan kalatiskeihin lisää.

Merialueen ammattikalastuksen tärkein saaliskala on silakka, jota on noin 90% saaliista. Silakka on ylivoimaisesti tärkein kaupallinen kalalajimme. Silakan käyttö elintarvikkeena on romahtanut viimeisten vuosikymmenten aikana, ja silakka- ja kilohailisaaliista yli puolet meneekin rehuksi. Ihmisravinnoksi menee enää 15 prosenttia saaliista, josta viidennes syödään kotimaassa. Ruokasilakkaa viedään pääasiassa Itä-Euroopan maihin. Rannikkoalueelta pyydetään myös kuhaa, siikaa, ahventa ja lohta.

Muikku on saaliin määrän ja arvon perusteella sisävesien ammattikalastuksen tärkein saaliskala kattaen puolet sisävesien kaupallisesta saaliista. Lähes puolet muikkusaaliista saadaan Saimaan vesistä.
Kasvatetusta ruokakalasta lähes 95 prosenttia on kirjolohta. Seuraavaksi merkittävin kasvatettava laji on siika. Muita viljeltäviä lajeja ovat nieriä, taimen, kuha ja sampi.

Kalaa jalostavat tukut varmistavat kalan saatavuuden

Kalaa jalostavia tai kalan tukkukauppaa harjoittavia yrityksiä on Suomessa 135. Pelkästään kalan tukkukauppaan keskittyneitä yrityksiä on vain muutamia. Suomessa toimialalle on tyypillistä, että sama yritys toimii sekä kalanjalostuksessa, tukkumyynnissä ja kuljetuksessa. Lisäksi ne usein myös tuovat maahan kalaa ja kalatuotteita. Kalanjalostusta harjoittavilla kalatukuilla on merkittävä rooli kalan saatavuuden varmistamisessa, sillä keräämällä kaukana toisistaan kalastavien kalastajien vaihtelevat saalit yhteen, ne pystyvät toimittamaan vähittäiskaupoille ja ammattikeittiöille riittävän suuria määriä. Jalostamalla ja pakastamalla kalaa tukut puolestaan tasaavat saalishuippuja.

Kalanjalostustoiminta on keskittynyttä, sillä 10 suurimman yrityksen osuus alan liikevaihdosta on 84 prosenttia.

Kuluttajat ostavat kalansa pääasiassa tavallisista ruokakaupoista. Kokonaisina myytyjen kalojen osuus on pienentynyt, sillä suomalaiset haluavat kalansa yhä useammin valmiiksi käsiteltyinä. Ravintolat sekä työpaikka- ja kouluruokailu ovat tärkeitä kalankulutusta edistäviä tahoja, sillä 25 prosenttia kaikesta Suomessa myytävästä kalasta kulutetaan niiden kautta.

Kalatalous työllistää ja tuo hyvinvointia

Kalatalousalalla toimii noin 1750 yritystä, joista yli 72 prosenttia on kalastusyrityksiä. Niistä suurin osa harjoittaa pienimuotoista kalastusta. Kaupallisella kalastuksella ja kalanviljelyllä on monenlaisia kerrannaisvaikutuksia tuotantovälineitä (mm. alukset, pyydykset, rehut) ja palveluita tuottavissa yrityksissä sekä kalatuotteiden jalostuksessa, kalakaupassa ja turkiseläinten tuotannossa. Tuotoiltaan ja työllistävyydeltään suurin kalatalouden toimiala on kalanjalostus, jonka piirissä toimii reilut 300 yritystä. 

Kalastus ja kalanviljely ovat työllistämisvaikutusten lisäksi tärkeitä rannikon ja sisävesialueiden kulttuurin ja identiteetin ylläpitäjiä. Kalatalous on tärkeä tekijä paikallisyhteisöjen elinvoimaisuuden ja perinteiden ylläpidossa.

Lähteet:
Arktisuusraportti: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519271/luke-luobio_47_2015...
Euroopan komissio, Kalastus: https://ec.europa.eu/fisheries/cfp/aquaculture_fi
Facts and figures on the Common FisheriesPolicy: https://ec.europa.eu/fisheries/sites/fisheries/files/docs/body/pcp_en.pdf
Itämerirehu: http://www.kalankasvatus.fi/itameri-syomalla-parempaan-kuntoon/
John Nurmisen säätiö, Lähikalahanke: https://www.johnnurmisensaatio.fi/puhdas-itameri/lahikalahanke/
Järkisärki: https://www.jarkisarki.fi/
Kalastusmuseo: http://www.kalastusmuseo.fi/kalastuksenhistoriaa/historiaa.html
Kalatalouden keskusliitto: http://www.ahven.net
Luonnonvarakeskus:
Ammattikalastuksen olosuhdekatsaus: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/537533/Ammattikalastuksen%...
Kalamarkkinat 2016: https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2017/12/Kalamarkkinakatsaus-2016.pdf
Vapaa-ajan kalastus: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/vapaa-aja...
Kalat ja kalatalous: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/
Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja 2017: http://stat.luke.fi/sites/default/files/luke-luobio_81_2017.pdf
Sininen biotalous: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/534874/Luke-Sininen-biotal...
Sininen biotalous tuottaa kotimaista ja kestävästi viljeltyä kalaa: https://www.luke.fi/sininen-biotalous-tuottaa-kotimaista-ja-kestavasti-v...
Uusi kalajauhotehdas antaa piristysruiskeen koko kalataloudelle: https://www.luke.fi/uutiset/uusi-kalajauhotehdas-antaa-piristysruiskeen-...
Maa- ja metsätalousministeriö, Kansallinen vesiviljelystrategia 2022: http://mmm.fi/documents/1410837/1516655/1-3-Vesiviljelystrategia_2022.pd...
Pro Kala, Kalakauppa: http://docplayer.fi/498836-Www-prokala-fi-kalakauppa.html
Pro Kala, Vedestä ruokapöytään. Suomalainen elinkeinokalatalous: http://www.prokala.fi/wp-content/uploads/2018/03/Vedest%C3%A4-ruokap%C3%...
Kala & Kauppa 3/2017: http://www.prokala.fi/wp-content/uploads/2017/09/KalaKauppa_3_2017.pdf
Suomen ammattikalastajaliitto:
http://www.sakl.fi/index.php/fi/elinkeino/yleistae-elinkeinosta
Suomen kalankasvattajaliitto: http://www.kalankasvatus.fi/
Ruokatieto Yhdistys Ry, Tietohaarukka: https://www.ruokatieto.fi/sites/default/files/Ruokafakta/tietohaarukka_2...
WWF:n suosittelemat sertifikaatit: https://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/vastuullinen-elamantapa/wwfn-suosittele...