Maito on kotimaisen ruokakulttuurin ja maaseudun kivijalka

Maito on kotimaisen ruokakulttuurin ja maaseudun kivijalka

Maidontuotanto on maaseudun tärkein yksittäinen elinkeino, ja se ylläpitää maaseudun elämää ja asutusta. Suomalaiset ovat perinteisesti maitokansaa, sillä maidon kulutus on Suomessa suurinta koko maailmassa.

Maidontuotannolla on tärkeä rooli suomalaisessa maataloudessa, maaseudun elämässä ja ruokaturvassa. Maidontuotanto on tiiviisti sidoksissa myös lihantuotantoon: suomalaisesta naudanlihasta tuotetaan maidontuotannon ”sivutuotteena” 85-90 prosenttia, sillä lypsylehmien sonnivasikat kasvatetaan lihantuotantoon, ja myös maidontuotantonsa päättävät lypsylehmät käytetään lihaksi.

Maidontuotanto sopii hyvin Suomen arktiseen ilmastoon ja ympäristöön

Lehmät viihtyvät Suomen haasteellisissa olosuhteissa alueilla, joilla esimerkiksi viljan viljely tai muu ruoantuotanto ei olisi kannattavaa. Siten nurmirehun viljelyyn perustuva maidontuotanto lisää ruokaa tuottavaa maa-alaa. Valtaosa märehtijöiden tarvitsemasta ravinnosta tulee kotimaisesta nurmisäilörehusta ja viljasta. Niiden lisäksi niiden ruokavaliota täydennetään märehtijöille hyvin sopivilla rypsillä ja rapsilla sekä herneellä ja härkäpavulla. Lypsylehmä syö päivittäin noin 40 kg kotimaista nurmirehua ja maidontuotannon määrän mukaan 5-15 kg kotimaista viljaa sekä öljy- ja palkokasveja. Vettä lehmä juo 100 litraa päivässä.

Maidontuotanto on kytköksissä tiloilla tapahtuvaan rehuntuotantoon. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että tärkeä osa nautojen ruokintaa on kotitilalla tuotettu nurmirehu. Siksi nurmenviljely keskittyy maidontuotannon kanssa maantieteellisesti samoille alueille. Suomen maito- ja nurmikeskittymät ovat Pohjanmaan maakunnissa ja Pohjois-Savossa. (stat.luke.fi/alueittainen-maidontuotanto ja stat.luke.fi/kaytossa-oleva-maatalousmaa)

Maitotilat auttavat myös ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta, sillä karjan laiduntaminen edistää monien kasvien, hyönteisten, perhosten ja lintujen lisääntymistä. Laitumella käyskentelevät lehmät ovatkin tärkeä osa elävää maaseutumaisemaa ja luovat osaltaan elinkelpoista maaseutua.

Arktinen viileä ilmasto vähentää kasvintuhoojien esiintymistä (jukuri.luke.fi), minkä ansiosta rehun tuotannossa ei tarvita suuria määriä kasvinsuojeluaineita. Vähäinen kasvinsuojeluainetarve auttaa ylläpitämään maaperän puhtautta ja osaltaan edesauttaa puhtaiden rehujen tuottamista. Puhtaat rehut vaikuttavat myös lannan kautta epäsuorasti maaperän laatuun. (Lue lisää arktisesta maidontuotannosta: www.arcticfoodfromfinland.fi)

YMPÄRISTÖHAITTOJA VÄHENNETÄÄN TUTKIMUKSEN, KIERRÄTYKSEN JA TEKNOLOGIAN AVULLA

Maitotaloustuotteiden tuotannosta, kuten kaikesta ruoantuotannosta, aiheutuu aina myös kuormitusta ympäristölle. Siksi niin maitotiloilla kuin meijereissä kehitetään toimintaa kohti kestävää kehitystä. Tutkimusten mukaan esimerkiksi lehmien ruokinnalla voidaan vaikuttaa lehmän maitotuotokseen ja sen hyvinvointiin, mutta myös lehmästä aiheutuviin metaanipäästöihin. Päästöjen laskeminen ja vertailu ei kuitenkaan ole yksinkertaista, sillä huomioon on otettava koko tuotantoketjun toiminta sekä lehmän tuotostaso. Suomessa esimerkiksi lypsylehmien ruokinnassa käytetty nurmi sitoo hiiltä, eikä lehmille syötetä hiilinieluja tuhoavaa soijaa. Maidontuotannon ilmastovaikutuksia vertailtaessa ei voida tarkastella vain yhtä tuotantoketjun osaa, sillä kokonaiskuvan luominen vaatii monien keskenään vuorovaikutuksessa olevien asioiden ja niiden vaikutusten yhdistämistä. (Lue lisää: www.luke.fi Akvaariolehmät auttavat vähentämään metaanipäästöjä)

Meijereissä ympäristökuormitusta pienennetään muun muassa erilaisilla ympäristöjärjestelmillä, joita varten yritykset tarkastelevat toimintaansa liittyviä ympäristökysymyksiä ja laativat toimintaohjeita niiden ratkaisemiseksi. Käytännössä ympäristötyötä tehdään esimerkiksi käyttämällä mahdollisimman lähellä tuotettuja raaka-aineita, jolloin logistiikasta syntyvät päästöt pienenevät. Tuotantoprosesseja optimoidaan niin, että syntyy mahdollisimman vähän jätettä, ja syntyvä jäte kierrätetään, muutetaan polttoaineeksi, kompostoidaan tai hyödynnetään eläinten ruokinnassa. Maitotuotteiden jalostuksessa käytetään paljon lämpöenergiaa ja vettä. Lämmön tuotannossa on siirrytty kotimaisia kiinteitä polttoaineita käyttäviin kattilalaitoksiin, ja kehitetään energiatehokkuutta lisääviä ratkaisuja.

Pakkausteknologian kehittyminen on mahdollistanut ympäristöystävällisten ja kierrätettävien pakkausten kehittämisen. Pakkauksia voidaan valmistaa nykyään täysin kasviraaka-aineista kuten vaikkapa sokeriruo’osta ja puukuidusta. Myös nestepakkausten muovia voidaan valmistaa kasvipohjaisista raaka-aineista, esimerkiksi sokeriruokoteollisuuden sivuvirroista muodostuvasta kasvietanolista. (Lue lisää: www.valio.fi Kokonaan uusiutuva pakkaus saastaa luonnonvaroja ja www.kaslink.fi)

 

ELÄINTEN HYVINVOINTIIN PANOSTETAAN

Maidontuottajan ammattitaitoon kuuluu eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen ja hyvän hygienian ylläpitäminen kaikessa toiminnassa, vuoden jokaiena päivänä.

Voidakseen hyvin lehmä tarvitsee oikeanlaista ravintoa, raikasta vettä, lajinomaista käyttäytymistä edistävän elintilan, tasaisen elämänrytmin ja lajitovereiden seuraa. Lähes 60 prosenttia Suomen lehmistä elää pihattonavetoissa, joissa ne voivat vapaasti liikkua. Märehtiminen lisää lehmän tarvetta olla makuullaan - aikuiset lehmät lepäävät 11 - 13 h/vrk. 

Lehmät lypsetään kaksi tai kolme kertaa päivässä riippuen lehmän maidontuotannon määrästä. Lypsyroboteilla varustetuissa navetoissa lehmät käyvät lypsyllä omaan tahtiinsa.

Päivittäisten perustehtävien lisäksi maitotilallisen työnkuvaan kuuluu mm. poikimistilanteiden sekä syntyneiden vasikoiden hoitaminen.

Tuottajia velvoittava eläinsuojelulaki määrittelee tarkasti lehmien pitopaikkaan ja hoitoon liittyvistä käytännöstä ja yksityiskohdista.

Maitotilallisen tekemää hyvinvointia edistävää perustyötä koordinoidaan Eläintern Terveys ETT ry:n ylläpitämän Naseva -seurantajärjestelmän avulla. Nasevaan liittymisen yhteydessä siihen lisätään tilan perustietojen lisäksi eläinlääkärin ja maitotilallisen yhdessä laatima terveydenhuoltosopimus ja -suunnitelma. Suunnitelman seurantaa dokumentoidaan Nasevassa. Lisäksi sinne kirjataan tietoja eläinten lääkityksesstä ja terveydentilasta. Myös eläinten siirrot, kuolleisuus ja eläinlääkärin käynnit ja havainnot löytyvät Nasevasta. 

ANTIBIOOTTEJA EI KÄYTETÄ TARPEETTOMASTI

Suomessa lypsykarjan terveystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja siksi lypsylehmien antibioottilääkintä on vähäistä. Antibiootteeja ei syötetä lehmille tarpeettomasti ennaltaehkäisevästi, vaan ainoastaan eläinlääkärin määräyksestä sairaan lehmän hoitamiseen. Lääkehoidon jälkeen on käytetyn antibiootin mukaan vaihteleva varoaika, jonka kuluessa lääke poistuu lehmän elimistöstä. Hoidettavan lehmän maitoa ei käytetä elintarvikkeisiin hoidon ja varoajan aikana. 

Maidon puhtaus varmistetaan muun testauksen lisäksi kattavalla antibioottijäämien testauksella, joka tapahtuu sekä tilalla että meijerissä. Ensimmäinen antibioottitesti tehdään maitotilalla lehmäkohtaisen varoajan jälkeen. Meijerillä maito testataan uudelleen jokaisesta erästä ennen tiloilta kuljetetun maidon purkua, ja lopuksi ennen maidon siirtymistä tuotteiden valmistukseen. Mikäli maidosta löydetään antibioottijäämiä, suomalaisen käytännön mukaan koko maitoerä hylätään. Kaikissa maissa lääkejäämiä ei testata näin kattavasti sekä lehmä- että kuormatasolla. (Lue lisää!)

MAITOALAN TUOTETURVALLISUUS ON HUIPPULUOKKAA

Maitotilallisesta vaaditaan paljon hygieniosaamista, jotta maito sadaan puhtaana ja turvallisena lypsylaitteiston kautta tilasäiliöön. Keskeistä tuoteturvallisuuden ylläpidossa on maidonkäsittelyvälineiden kuten tilasäiliöiden ja lyspykoneiden pesu ja desinfiointi. Näytteiden ottaminen paitsi maidosta myös rehusta kuuluu maitotilallisen tehtäviin. (Lue lisää maidontuotannon hyvistä toimintatavoista!)

Maitoauton kuljettajalla on myös tärkeä rooli tuoteturvallisuuden ylläpidossa. Hän mittaa tilasäiliöstä maidon lämpötilan, tekee aistinvaraisen arvion ja ottaa tilan maidosta näytteen laboratoriossa analysoitavaksi. Tilalta noudettavan maidon tulee olla alla kuusi asteista, mutta usemmiten se on alle neljä astetta, jollaisena se säilyy maitoauton kyydissä meijeriin asti. Maitoautot ovat pikälle automatisoituja ja hyvin eristettyjä, jotta maidon laatu säilyy hyvänä meijeriin asti. Automatiikka mittaa maidon määrän ja tarkkailee esimerkiksi polttoaineen kulutukseen vaikuttavaa rengaspainetta. Maitoauto hakee maidon tiloilta joka toinen päivä. Kuljetuslogistiikka suunnitellaan mahdollisimman tarkasti, jotta aikaa ja polttoainetta ei kuluisi turhaan. Maitoa keräillään ympäri vuorokauden. 

Antibioottijäämätestauksen lisäksi maidosta tutkitaan solu- ja bakteeerimäärät, jotka ovat suomalaisessa maidossa EU-maiden alhaisimpia. Maidon solupitoisuus kuvastaa lehmän utareen terveydentrilaa ja mahdollisia tulehdusmuutoksia. Pieni bakteerimäärä maitonäytteessä on merkki siitä, että lypsyssä ja muussa maidon käsittelyssä noudatetaan puhtautta ja maidon jäähdytys ja säilytys on tapahtunut asianmukaisesti.

Raakamaidon tutkimisen jälkeen meijeriin saapunut maito vielä muun muassa pastoroidaan, eli kuumennetaan 15 sekunniksi vähintään 73 asteeseen, jotta mahdolliset raaka-maidossa luonnostaan esiintyvät taudinaiheuttajat kuolevat. 

Kotimaisen maidon alkuperä löytyy pakkausmerkinnöistä

Suomessa pakatun maidon ja täällä valmistettujen maitotuotteiden pakkauksista tulee käydä ilmi maidon alkuperämaa. Jos e.m. elintarvikkeen pakkauksessa on vapaaehtoinen Hyvää Suomesta -merkki, tietoa ainesosana käytetyn maidon alkuperämaasta ei tarvitse ilmoittaa osana lainsäädännöllisiä pakkausmerkintöjä, koska merkki takaa maidon 100 % suomalaisuuden.

Toisaalta, jos esimerkiksi kotimaassa valmistettu eines sisältää juustoa, ei lainsäädäntö velvoita ilmoittamaan juuston maitoraaka-aineen alkuperää.  Mutta mikäli tässä einestuotteessa on Hyvää Suomesta -merkki, on maito 100 % suomalaista.

Hyvää Suomesta -merkki (Katso merkin kriteerit) on siis helpoin tapa varmistaa se, että tuotteen maitoraaka-aine on 100 % kotimaista.

maitoa monissa muodoissa

Maidon kulutustottumukset ovat muuttuneet suuresti vuosikymmenten aikana. Maitoa kulutetaan yhä vähemmän nestemäisessä muodossa, ja vastaavasti mm. juuston, jugurtin ja rahkan kulutus on lisääntynyt voimakkaasti 1960-luvulta lähtien. Maidoksi laskettuna suomalaisten kuluttamista maitovalmisteista 70 prosenttia on valmistettu kotimaisesta maidosta.

Kotien ruokahävikistä maitotuotteet ovat yksi suurimmista tuoteryhmistä. Vaikka maitotuotteet ovat herkästi pilaantuvia, voi omiin aisteihin luottaen vältää turhaa hävikkiä. Esimerkiksi hapanmaitotuotteita voi useimmiten käyttää vielä parasta ennen -päiväyksen jälkeen. 

Maitoketju on tärkeä työllistäjä

Paikallinen maitoketju on monelle maakunnalle erittäin tärkeä työllistäjä. Maitotiloilla ja maidonjalostuksessa työskentelee yhteensä reilu 30 000 henkilöä. Tämän lisäksi maidontuotanto ja -jalostus työllistävät ihmisiä logistiikan, kaupan ja elintarviketeollisuuden tehtävissä.

Suomessa on reilu sata erikokoista maidonjalostukseen erikoistunutta yritystä, joissa työskentelee noin 5000 henkilöä. Suomalaisesta maidosta jalostetaan tuotteita omille markkinoille ja vientiin niin suurissa, kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä, kuin pienissä maatilojen yhteydessä toimivissa perheyrityksissä. Maitotaloustuotteiden valmistus on pitkälle automatisoitua, ja siinä tarvitaan monenlaista asiantuntemusta ja osaamista. (Lue lisää mitä maidolle tapahtuu meijerissä: www.ruokatieto.fi)

Lähteet:
Arktinen ruuantuotanto - Taustaselvitys ja kiteytysmatriisi Luke 2015. Saatavissa:
https://www.arcticfoodfromfinland.fi/fi/naudanlihan-ja-maidontuotanto
Eläinten hyvinvointikeskus: http://www.elaintieto.fi/
Evira, Nauta – Eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna: https://www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/julkaisut/esitteet/ela...
Evira, Eläinten mikrobilääkehoidon periaatteet: https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/laakitsemin...
Eläinten terveys ETT ry
Kaslink: https://www.kaslink.fi/, https://www.kaslink.fi/yritys/#block-block-10
Luonnonvarakeskus LUKE,
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/maatalous-ja-maaseutu/maidont...
Luonnonvarakeskuksen Ruokafakta: https://www.luke.fi/ruokafakta/
Milk Works, Meijeriin toimitettavan maidon laatuvaatimukset: http://www.milkworks.fi/oppimateriaali/maidon-keraily/maidon-laatuvaatim...
Tietohaarukka 2017: https://www.ruokatieto.fi/sites/default/files/Ruokafakta/tietohaarukka_2...
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta, Tuotantoeläinten olennaiset käyttäytymistarpeet: https://www.elaintieto.fi/wp-content/uploads/2015/12/TEHVNK-k%C3%A4ytt%C...
Valio: https://www.valio.fi/, https://www.valio.fi/yritys/artikkelit/kokonaan-uusiutuva-pakkaus-saasta... ja https://www.valio.fi/yritys/media/uutiset/valiolainen-maidontuotantoketj...
Maa- ja metsätalousministeriön asetuseräiden elintarvikkeiden alkuperämaan ilmoittamisesta
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170218