Suomessa kasvaa noin 50 luonnonvaraista marjakasvia joista 16 lajin marjoja voidaan poimia ravinnoksi. Mustikka ja puolukka ovat metsiemme valtamarjoja, mutta myös monia muita marjoja, kuten vadelmaa, mesimarjaa, variksenmarjaa, pihlajaa, isokarpaloa ja lakkaa, poimitaan kotitarpeiksi ja myyntiin. Vuotuinen metsämarjasato arvioidaan yli 500 milj. kiloksi, ja esimerkiksi puolukan ja mustikan sadosta on arvioitu saatavan talteen vain 3-10 %.
Huononakin satovuonna luonnonmarjoja kypsyy noin 100 kg eli parikymmentä ämpärillistä jokaista suomalaista kohti. Vaikka jokamiehenoikeudet mahdollistavat marjanpoiminnan jokaiselle, jää suuri osa sadosta metsiin ravitsemaan eläimiä. Marjastus on kuitenkin yksi suosituimmista ulkoiluharrastuksista, ja sitä harrastaa yli puolet suomalaisista. Suomessa marjametsällä samoilun suosio on säilynyt, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, joissa poimitut marjamäärät ovat laskeneet 1970-luvulta lähtien.
Suomalaiset ovat marjastajakansaa, sen todistaa jo vuosittain meillä järjestettävä marjastuksen maailmanmestaruuskisakin. Virkistäytymis- ja kotitarvehyödyn lisäksi marjanpoiminnasta saadut ansiot voivat olla ahkerille poimijoille myös merkittävä tulonlähde.
Luonnonmarja-alan ja sen viennin kehittyminen riippuu Moision mukaan kuitenkin paljolti siitä, saadaanko marjaraaka-ainetta poimittua tarvetta vastaavia määriä. Ala on riippuvainen ulkomaalaisista poimijoista, sillä teollisuuden vastaanottamista määristä 80 % poimitaan ulkomaalaisten poimijoiden toimesta.
Teollisuus jalostaa hyvänä satovuonna metsämarjoja noin 16 miljoonaa kiloa, josta reilu puolet lähtee vientiin. Viennin arvo on noin 30 miljoonaa, minkä lisäksi viedään pidemmälle jalostettuja tuotteita 10 miljoonan euron edestä. Jalostusasteen kasvattaminen tuo työtä ja arvonlisää kotimaahan, ja siksi jalostettujen marjatuotteiden vientiponnisteluja kannattaisi tukea. Simo Moision mukaan alalle tarvittaisiin paljon yritysten välistä yhteistyötä tuotekehitykseen ja markkinointiin. Lisäksi alan koulutusta tulisi vahvistaa ja vientimaiden ruokakulttuuriin tutustumiseen kannattaisi panostaa, jotta tuotteita voitaisiin sopeuttaa kohdemaan makumaailmaan sopivaksi.
Kansainvälistymisen ensiaskeleita ottavan Arctic Superfoodsin toimitusjohtaja ja makumestari Jari Kurtti on samaa mieltä.
Eri makumaailmojen luominen ja yhdistäminen on Kurtille tuttua puuhaa kokki-uran ajoilta. Siitä on ollut hyötyä myös oman yrityksen Eväs-välipalapatukoiden kehittämisessä, joissa yhdistyvät Lapin marjat ja villiyrtit sekä muut kotimaiset raaka-aineet. Superfood-markkinoilla on Kurtin mukaan tilausta täysin kotimaisista raaka-aineista valmistetuille tuotteille.
Luonnonmarjojen lisäksi viljellyt marjat ja kotimaiset hedelmät rikastuttavat ruokavaliotamme ja monipuolistavat kuluttajien valinnanmahdollisuuksia niistä jalostetuilla tuotteilla kuten hilloilla, mehuilla tai viineillä. Tärkeimmät kaupalliset marjat ovat mansikka, vadelma, herukat ja pensasmustikka. Lisäksi viljellään karviaista ja tyrniä, mutta viljely on Suomessa vähäistä. Viime vuonna marjoja tuotettiin 15 miljoonaa kiloa, josta mansikan osuus oli 12 miljoonaa kiloa.
Hedelmistä omena on ylivoimainen ykkönen keskimääräisen sadon ollessa noin kuusi miljoonaa kiloa vuodessa. Harvinaista kotimaista päärynää saa nykyään jo kaupoista, mutta sen satomäärät jäävät noin viiteen prosenttiin omenan sadosta. Myös luumua viljellään Suomessa jonkin verran, mutta satomäärät ovat pieniä. Lisäksi Suomessa kasvaa muun muassa kriikunaa ja kirsikkaa, jotka päätyvät pääasiassa kotitalouksien omiin tarpeisiin.
Kotimaisten marjojen ja hedelmien kaupallisen tuotannon arvo on vuosittain noin 90-130 miljoonaa euroa tuottajahinnoin laskettuna ilman arvonlisäveroa. Tuoreita puutarhamarjoja ei viedä ulkomaille, mutta käsiteltyinä ja jatkojalosteina kylläkin. Pakasteena viedään lähinnä herukoita. Vadelma ja mansikka kulutetaan kotimaisin voimin, ja etenkin pakastevadelmasta on pulaa.
Kotimaista marja- ja hedelmäraaka-ainetta jalostaa viineiksi Suomessa 25 tilaviiniyrittäjää. Ensi vuonna 20-vuotista tilaviinitaivaltaan juhlii Mustila Viini, jonka valikoimissa on parisen kymmentä viiniä. Viinitilan tirehtööri Maria Tigerstedt näkee kotimaisten marja- ja hedelmäviinien vahvuudeksi puhtaan kasvuympäristön ja pohjoisten olosuhteiden vahvistamat maut.
Lisätietoja:
Simo Moisio, Arktiset Aromit ry, puh. 040 580 1186, sähköposti: simo.moisio@arktisetaromit.fi
Jari Kurtti, Arctic Superfoods, puh. 040 581 2542, sähköposti: jari@arcticsuperfoods.com
Hannu Salo, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry, puh. 0400 405 599, sähköposti: hannu.salo@puutarhaliitto.fi
Maria Tigerstedt, Mustila Viini, puh. 0400-539 273, sähköposti: mustila.viini@co.inet.fi
Minna Asunmaa, Hyvää Suomesta, puh. 040 410 5270, sähköposti: minna.asunmaa@ruokatieto.fi
Lähteet:
Metsä. Monikäyttö ja ekosysteemipalvelut: Luke
Arktiset Aromit
Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto: Hedelmät ja marjat
Tietoa marjojen ja hedelmien tuotannosta Suomessa: Voimakas
Puutarhatilastot 2016: Luke
Teksti: Hanna Larjavaara