Suomessa kasvaa noin 50 luonnonvaraista marjakasvia joista 16 lajin marjoja voidaan poimia ravinnoksi. Mustikka ja puolukka ovat metsiemme valtamarjoja, mutta myös monia muita marjoja, kuten vadelmaa, mesimarjaa, variksenmarjaa, pihlajaa, isokarpaloa ja lakkaa, poimitaan kotitarpeiksi ja myyntiin. Vuotuinen metsämarjasato arvioidaan yli 500 milj. kiloksi, ja esimerkiksi puolukan ja mustikan sadosta on arvioitu saatavan talteen vain 3-10 %.

Kotitarvemarjastus suosittua

Huononakin satovuonna luonnonmarjoja kypsyy noin 100 kg eli parikymmentä ämpärillistä jokaista suomalaista kohti. Vaikka jokamiehenoikeudet mahdollistavat marjanpoiminnan jokaiselle, jää suuri osa sadosta metsiin ravitsemaan eläimiä. Marjastus on kuitenkin yksi suosituimmista ulkoiluharrastuksista, ja sitä harrastaa yli puolet suomalaisista. Suomessa marjametsällä samoilun suosio on säilynyt, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, joissa poimitut marjamäärät ovat laskeneet 1970-luvulta lähtien.
Suomalaiset ovat marjastajakansaa, sen todistaa jo vuosittain meillä järjestettävä marjastuksen maailmanmestaruuskisakin. Virkistäytymis- ja kotitarvehyödyn lisäksi marjanpoiminnasta saadut ansiot voivat olla ahkerille poimijoille myös merkittävä tulonlähde. 

• Kotitalouksiin poimitut määrät ovat satovuodesta riippuen 35-40 miljoonaa kiloa. Ne eivät ole mitättömiä lukuja, sillä se korvaa tuontihedelmien tarvetta yli 100 miljoonalla eurolla. Lisäksi luonnossa liikkumisella on huomattava kansanterveydellinen vaikutus. Marjastus muuttaa myös kuluttajien suhteutumista kotimaiseen ruokaan. Kun on itse tehnyt töitä ravinnon eteen, sitä osataan myös arvostaa enemmän, toteaa Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio.

Luonnonmarja-alan ja sen viennin kehittyminen riippuu Moision mukaan kuitenkin paljolti siitä, saadaanko marjaraaka-ainetta poimittua tarvetta vastaavia määriä. Ala on riippuvainen ulkomaalaisista poimijoista, sillä teollisuuden vastaanottamista määristä 80 % poimitaan ulkomaalaisten poimijoiden toimesta.

Makumaailmat tunnettava

Teollisuus jalostaa hyvänä satovuonna metsämarjoja noin 16 miljoonaa kiloa, josta reilu puolet lähtee vientiin. Viennin arvo on noin 30 miljoonaa, minkä lisäksi viedään pidemmälle jalostettuja tuotteita 10 miljoonan euron edestä. Jalostusasteen kasvattaminen tuo työtä ja arvonlisää kotimaahan, ja siksi jalostettujen marjatuotteiden vientiponnisteluja kannattaisi tukea. Simo Moision mukaan alalle tarvittaisiin paljon yritysten välistä yhteistyötä tuotekehitykseen ja markkinointiin. Lisäksi alan koulutusta tulisi vahvistaa ja vientimaiden ruokakulttuuriin tutustumiseen kannattaisi panostaa, jotta tuotteita voitaisiin sopeuttaa kohdemaan makumaailmaan sopivaksi.

Kansainvälistymisen ensiaskeleita ottavan Arctic Superfoodsin toimitusjohtaja ja makumestari Jari Kurtti on samaa mieltä.

• Kohdemaan markkinoiden ja makumaailmojen tuntemus on keskeistä, kun lähdetään kansainvälistymään. On turha ajatella, että se mikä toimii Suomessa, toimii automaattisesti myös muualla. Tuotteen maku on aina tärkein asia, ja yrityksen pitää olla valmis kuuntelemaa asiakasta ja muuttamaan tuotetta tarvittaessa, Kurtti huomauttaa.

Eri makumaailmojen luominen ja yhdistäminen on Kurtille tuttua puuhaa kokki-uran ajoilta. Siitä on ollut hyötyä myös oman yrityksen Eväs-välipalapatukoiden kehittämisessä, joissa yhdistyvät Lapin marjat ja villiyrtit sekä muut kotimaiset raaka-aineet. Superfood-markkinoilla on Kurtin mukaan tilausta täysin kotimaisista raaka-aineista valmistetuille tuotteille.

• Suomalaiset ovat aina tienneet, että metsissämme kasvaa mahtavia raaka-aineita, ja nykyään ne mielletään jo melko hyvin ulkomailta tuotujen superfoodien veroisiksi tuotteiksi. Ihmiset mieltävät kuitenkin esimerkiksi mustikat vähän ehkä tylsiksi pakastemarjoiksi, ja haluaisivat niille lisää vaihtoehtoja, joissa mustikka on eri muodoissa monipuolisiksi tuotteiksi jalostettuna, Kurtti toteaa.

Mansikkaa ja omenaa tuotetaan eniten

Luonnonmarjojen lisäksi viljellyt marjat ja kotimaiset hedelmät rikastuttavat ruokavaliotamme ja monipuolistavat kuluttajien valinnanmahdollisuuksia niistä jalostetuilla tuotteilla kuten hilloilla, mehuilla tai viineillä. Tärkeimmät kaupalliset marjat ovat mansikka, vadelma, herukat ja pensasmustikka. Lisäksi viljellään karviaista ja tyrniä, mutta viljely on Suomessa vähäistä. Viime vuonna marjoja tuotettiin 15 miljoonaa kiloa, josta mansikan osuus oli 12 miljoonaa kiloa.

Hedelmistä omena on ylivoimainen ykkönen keskimääräisen sadon ollessa noin kuusi miljoonaa kiloa vuodessa. Harvinaista kotimaista päärynää saa nykyään jo kaupoista, mutta sen satomäärät jäävät noin viiteen prosenttiin omenan sadosta. Myös luumua viljellään Suomessa jonkin verran, mutta satomäärät ovat pieniä. Lisäksi Suomessa kasvaa muun muassa kriikunaa ja kirsikkaa, jotka päätyvät pääasiassa kotitalouksien omiin tarpeisiin.

Kotimaisten marjojen ja hedelmien kaupallisen tuotannon arvo on vuosittain noin 90-130 miljoonaa euroa tuottajahinnoin laskettuna ilman arvonlisäveroa. Tuoreita puutarhamarjoja ei viedä ulkomaille, mutta käsiteltyinä ja jatkojalosteina kylläkin. Pakasteena viedään lähinnä herukoita. Vadelma ja mansikka kulutetaan kotimaisin voimin, ja etenkin pakastevadelmasta on pulaa.

• Kiinnostus erityisesti kotimaista pakastevadelmaa kohtaan on kasvussa, sillä sitä voidaan syödä kuumentamatta, toisin kuin tuontimarjoja, huomauttaa Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Hannu Salo.

Kotimaisuuden valttina puhtaus ja maku

Kotimaista marja- ja hedelmäraaka-ainetta jalostaa viineiksi Suomessa 25 tilaviiniyrittäjää.  Ensi vuonna 20-vuotista tilaviinitaivaltaan juhlii Mustila Viini, jonka valikoimissa on parisen kymmentä viiniä. Viinitilan tirehtööri Maria Tigerstedt näkee kotimaisten marja- ja hedelmäviinien vahvuudeksi puhtaan kasvuympäristön ja pohjoisten olosuhteiden vahvistamat maut.

• Kovat talvet suojelevat suomalaista viljelyä, sillä ilmastomme toimii luonnonmukaisena tuholaistorjujana.  Kasvinsuojeluaineiden tarve on vähäistä sekä ilma, maaperä ja vesi ovat puhtaita. Marjojen ja hedelmien vahvat maut johtuvat meidän ilmastollisesta erityisasemastamme, sillä ne saavat kypsyä pitkän päivän alueella viileissä olosuhteissa. Kypsymisprosessi on pitkä, ja maut kehittyvät monipuolisiksi. Vahvat maut ja marjojen hyvät ominaisuudet antavat mahdollisuuden valmistaa upeita tuotteita, toteaa Tigerstedt.

Lisätietoja:
Simo Moisio, Arktiset Aromit ry, puh. 040 580 1186, sähköposti: simo.moisio@arktisetaromit.fi
Jari Kurtti, Arctic Superfoods, puh. 040 581 2542, sähköposti: jari@arcticsuperfoods.com
Hannu Salo, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry, puh. 0400 405 599, sähköposti: hannu.salo@puutarhaliitto.fi
Maria Tigerstedt, Mustila Viini, puh. 0400-539 273, sähköposti: mustila.viini@co.inet.fi
Minna Asunmaa, Hyvää Suomesta, puh. 040 410 5270, sähköposti: minna.asunmaa@ruokatieto.fi

Lähteet:
Metsä. Monikäyttö ja ekosysteemipalvelut: Luke 
Arktiset Aromit
Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto: Hedelmät ja marjat
Tietoa marjojen ja hedelmien tuotannosta Suomessa: Voimakas
Puutarhatilastot 2016: Luke

Teksti: Hanna Larjavaara