Tietoa ammattikeittiöille

Tietoa ammattikeittiöille

Lihan alkuperämerkintä pakolliseksi ravintoloissa

Toukokuussa 2019 astuu voimaan Suomen Euroopan komissiolle tekemä asetusehdotus (MMMa 154/2019), joka velvoittaa ravintoloita ilmoittamaan näkyvästi lihan alkuperän tarjoilupaikoissa. Alkuperämerkintävaatimuksella halutaan edistää kuluttajan mahdollisuuksia tehdä tietoisia ja vastuullisia valintoja ravintoloissa.

Vaatimus koskee naudan, sian, lampaan, vuohen ja siipikarjanlihaa sekä myös aterian ainesosana käytettyä tuoretta jauhelihaa. Asetus ei koske aterian raaka-aineena käytettyjä raakaliha- tai lihavalmisteita (kuten raakoja jauhelihapihvejä, jotka paistetaan ravintolassa) eikä poron, riistan ja hevosen lihaa tai kalaa. Suomi kuitenkin jatkaa EU-tason vaikuttamista, jotta asetus laajennetaan koskemaan myös asetuksen ulkopuolelle nyt jääviä ainesosia.

ALKUPERÄN VOI ILMoittaa, vaikkei laki sitä edellytä

Vaikka asetus koskee toukokuusta 2019 alkaen ainoastaan aterian raaka-aineena käytettyä tuoretta, jäähdytettyä ja jäädytettyä lihaa, kannustetaan tarjoilupaikkoja ilmoittamaan aterioiden raaka-aineena käytetyn kaikenlaisen lihan ja kalan alkuperämaa kuluttajalle. Ravintoloiden arki sujuu helposti, kun ei tarvitse tehdä erottelua milloin alkuperä ilmoitetaan. Kuluttajat arvostavat vastuullisesti toimivia tarjoilupaikkoja, jotka pitävät läpinäkyvyyttä korkealla ja kertovat käyttämänsä lihan ja kalan alkuperän. Kuluttajatutkimuksen mukaan (Kantar TNS Agri, kevät 2018) noin 80 % suomalaista kuluttajista pitää tarjoilupaikoissa tarjoiltavan aterian ainesosana olevan lihan alkuperämaan ilmoittamista tärkeänä. 

KERRO alkuperästä Hyvää Suomesta -merkillä

Tieto lihan alkuperämaasta voi olla painettuna ruokalistaan tai se voidaan antaa tarjoilupaikassa elintarvikkeen läheisyydessä esimerkiksi helposti havaittavassa ja selkeässä esitteessä tai taulussa. Tietoja ei voi siis antaa suullisesti.

Asetuksen mukaisesti aterian ainesosanan käytetyn lihan alkuperä tulee ilmoittaa seuraavasti:

  • Ilmaisulla: "Alkuperämaa: EU-maan tai muun kuin EU-maan nimi".

  • Jos alkuperämaata koskeva tieto ei ole saatavilla, voidaan käyttää esimerkiksi ilmaisua: "Useat EU-maat", "Useat muut kuin EU-maat" tai "Useat EU- ja muut kuin EU-maat"

  • Jos aterian ainesosana käytetyn lihan pakkauksessa on suomalaisesta alkuperästä kertova vapaaehtoinen Hyvää Suomesta -merkki, voi lihan alkuperän ilmaista Hyvää Suomesta -merkillä.
    Vastuu merkintöjen oikeellisuudesta on ravintolalla.

Merkkiä käytettäessä on huomioitava seuraavat asiat:

  • Merkkiä saavat käyttää Ruokatieto Yhdistys ry:n jäsenyritykset kriteerit täyttävissä tuotteissa. Tuotteen valmistajan on käytävä ilmi, kun aterian ainesosana olevan lihan suomalainen alkuperä ilmaistaan Hyvää Suomesta -merkillä.

  • Merkkiä käyttävät yritykset löytyvät täältä: Hyvää Suomesta -merkin käyttäjät Yrityksillä voi olla sekä Hyvää Suomesta -merkittyjä että merkitsemättömiä tuotteita. Tarkista siis, että pakkauksesta löytyy merkki joko pyöreänä tai lippumaisena.

  • Ohessa olevaan ohjevihkoseen (tulossa pian) on kerätty lyhyesti vinkit Hyvää Suomesta -merkin käyttöön ravintoloissa. On tärkeää kohdistaa Hyvää Suomesta -merkki oikein ja oikeaan paikkaan, ettei kuluttaja tule harhaan johdetuksi.

Ruokaviraston tulkinnan Hyvää Suomesta -merkin käytöstä voi lukea täältä (tulossa helmikuun 2019 lopussa).

Hyvää Suomesta -merkki jo monissa ammattilaistuotteissa

Selvitys Hyvää Suomesta -tuoterekisteristä (2/2019) osoittaa, että Hyvää Suomesta merkki löytyy jo yli 2700:sta ammattikeittiötuotteesta. Näistä reilu 1600 on liha- ja siipikarjatuotteita. 

Vuonna 2017 tehdyn selvityksen* mukaan 94 % kuluttajista tunnistaa Hyvää Suomesta -merkin ja lähes 60 % pitää parempana tapana ilmoittaa makaronilaatikossa käytetyn lihan alkuperä Hyvää Suomesta -merkillä kuin ainesosaluettelossa ilmaisulla Suomi. Kuluttaja tunnistaa siis merkistä helposti kotimaisen ruuan.

 

 

*Suomen Gallup Elintarviketieto Oy toteutti maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta tammikuussa 2017 selvityksen kuluttajien näkemyksistä ainesosana käytetyn lihan ja maidon alkuperämerkinnöistä (menetelmä TNS on-line Panel; N=1000; 18-74-vuotiaat suomalaiset)