Tietoa ammattikeittiöille

Tietoa ammattikeittiöille

Lihan alkuperämerkintä pakolliseksi ravintoloissa

Toukokuussa 2019 astuu voimaan Suomen Euroopan komissiolle tekemä asetusehdotus (MMMa 154/2019), joka velvoittaa ravintoloita ilmoittamaan näkyvästi lihan alkuperän tarjoilupaikoissa. Alkuperämerkintävaatimuksella halutaan edistää kuluttajan mahdollisuuksia tehdä tietoisia ja vastuullisia valintoja ravintoloissa.

Vaatimus koskee naudan, sian, lampaan, vuohen ja siipikarjan lihaa sekä myös aterian ainesosana käytettyä tuoretta jauhelihaa (jauhelihan suolapitoisuus alle 1 %). Asetus ei koske aterian raaka-aineena käytettyjä raakaliha- tai lihavalmisteita (kuten raakoja jauhelihapihvejä, jotka paistetaan ravintolassa) eikä poron, riistan ja hevosen lihaa tai kalaa. Suomi kuitenkin jatkaa EU-tason vaikuttamista, jotta asetus laajennetaan koskemaan myös asetuksen ulkopuolelle nyt jääviä ainesosia.

ALKUPERÄN VOI ILMoittaa, vaikkei laki sitä edellytä

Vaikka vaatimus alkuperämaan ilmoittamisesta koskee ainoastaan tiettyjä, tuoreita lihalajeja, kannustetaan tarjoilupaikkoja ilmoittamaan aterioiden raaka-aineena käytetyn kaikenlaisen lihan ja kalan alkuperämaa kuluttajalle. Ravintoloiden arki sujuu helposti, kun ei tarvitse tehdä erottelua milloin alkuperä ilmoitetaan. Kuluttajat arvostavat vastuullisesti toimivia tarjoilupaikkoja, jotka pitävät läpinäkyvyyttä korkealla ja kertovat käyttämänsä lihan ja kalan alkuperän. Kuluttajatutkimuksen mukaan (Kantar TNS Agri, kevät 2018) noin 80 % suomalaista kuluttajista pitää tarjoilupaikoissa tarjoiltavan aterian ainesosana olevan lihan alkuperämaan ilmoittamista tärkeänä. 

KERRO alkuperästä Hyvää Suomesta -merkillä

MILLOIN MERKKIÄ VOI KÄYTTÄÄ?

Jos aterian ainesosana käytetyn lihan pakkauksessa on suomalaisesta alkuperästä kertova vapaaehtoinen Hyvää Suomesta -merkki, voi lihan alkuperän tarjoilupaikassa kertoa Hyvää Suomesta -merkillä.

HUOMIO SEURAAVAT ASIAT:

  • Tarkista aterian ainesosana käytettävän lihatuotteen pakkauksesta, että Hyvää Suomesta -merkki löytyy joko lippumaisena tai pyöreänä. Merkki voi olla millä tahansa pakkauksen painopinnalla.
       

  • Tieto alkuperästä voidaan antaa esimerkiksi ruokalistassa, esitteessä tai taulussa tai sähköisesti, esimerkiksi nettisivuilla  (katso esimerkkejä alla). 

  • Hyvää Suomesta -merkkiä käytettäessä tulee kertoa minkä lihalajin suomalaisuuteen merkillä viitataan (katso esimerkkejä alla).

  • Merkin käytön yhteydessä on suositeltavaa kertoa tuotteen valmistaja, sillä Hyvää Suomesta -merkki on valmistaja- ja tuotekohtainen

  • Hyvää Suomesta -logot ja graafiset ohjeet löytyvät nettisivuilta https://www.hyvaasuomesta.fi/yrityksille/merkin-kayttosaannot/graafinen-...

  • Vastuu merkintöjen oikeellisuudesta on ravintolalla.

  • Ohessa olevaan ohjevihkoseen on kerätty lyhyesti ohjeet Hyvää Suomesta -merkin käyttöön ravintoloissa. Vihkosen voi tulostaa ravintolan henkilökunnan käyttöön. On tärkeää kohdistaa Hyvää Suomesta -merkki oikein ja oikeaan paikkaan, ettei kuluttaja tule harhaan johdetuksi.

  • Ruokaviraston linjauksen lihan alkuperämerkinnöistä ja  Hyvää Suomesta -merkin käytöstä voi lukea täältä

 


Esimerkki 1: Ruokalista
Sijoita Hyvää Suomesta -merkki ruokalistassa sen lihalajin läheisyyteen, jonka suomalaiseen alkuperään merkillä viitataan. Varmista, ettei Hyvää Suomesta -merkkiä voi sekoittaa ulkomaista alkuperää olevaan lihaan.


Esimerkki 2: Esite tai taulu
Jos tietty linjasto tai koko ravintola käyttää ainoastaan suomalaista alkuperää olevaa lihalajia, voi tämän kertoa erillisellä kyltillä. On suositeltavaa mainita lihatuotteen valmistajan nimi Hyvää Suomesta -merkin käytön yhteydessä.

 

Hyvää Suomesta -merkki jo monissa ammattilaistuotteissa

Selvitys Hyvää Suomesta -tuoterekisteristä (4/2019) osoittaa, että Hyvää Suomesta merkki löytyy jo lähes 2900:sta ammattikeittiötuotteesta. Näistä noin 1800 on liha- ja siipikarjatuotteita. 

Vuonna 2017 tehdyn selvityksen* mukaan 94 % kuluttajista tunnistaa Hyvää Suomesta -merkin ja lähes 60 % pitää parempana tapana ilmoittaa makaronilaatikossa käytetyn lihan alkuperä Hyvää Suomesta -merkillä kuin ainesosaluettelossa ilmaisulla Suomi. Kuluttaja tunnistaa siis merkistä helposti kotimaisen ruuan.

 

 

*Suomen Gallup Elintarviketieto Oy toteutti maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta tammikuussa 2017 selvityksen kuluttajien näkemyksistä ainesosana käytetyn lihan ja maidon alkuperämerkinnöistä (menetelmä TNS on-line Panel; N=1000; 18-74-vuotiaat suomalaiset)