Tutkimustietoa Hyvää Suomesta -merkistä

Tutkimustietoa Hyvää Suomesta -merkistä

Suomalaisille on tärkeää, että suomalaiseksi tituleerattu elintarvike on valmistettu suomalaisista raaka-aineista – Suomessa. Siksi Hyvää Suomesta -merkki on ylivoimainen elintarvikkeiden alkuperämerkki. Tämä johtopäätös on helppo tehdä tuoreen kuluttajatutkimuksen perusteella. Kuluttajakyselyt teki Ruokatiedon toimeksiannosta Kantar TNS Agri Oy kahtena elokuisena viikonloppuna. Molemmilla kerroilla vastaajamäärä oli noin 1000 henkilöä ja he edustivat suomalaista 18-75-vuotiasta väestöä.

Hyvää Suomesta -merkin sisältö on tanakka

Hyvää Suomesta -merkin sinivalkoinen joutsenhahmo on suomalaisille erittäin tuttu, luotettava ja myönteisiä mielikuvia sisältävä. Siispä se aluksi suljettiin tutkimuksesta pois, ja keskityttiin pelkkiin Hyvää Suomesta -merkin kriteereihin. Seuraavassa vaiheessa lisättiin merkki, ja tiedusteltiin merkin ja kriteerien yhteisesti herättämää ostomotiivia. Kaikissa kysymyksissä oli mukana vertailumerkki.

Tulokset osoittivat, että Hyvää Suomesta -merkin kriteerit ovat ylivoimaiset kertomaan elintarvikkeen suomalaisuudesta. Kuluttajista 74 % valitsi Hyvää Suomesta -merkin paremmaksi kertomaan tuotteen suomalaisuudesta ja 70 prosentille ostomotiivi kallistui Hyvää Suomesta -merkin puolelle.

Tiedämme, että kuluttajan on hankala erottaa eri merkkien viestejä toisistaan. Haasteenamme jatkossa on kertoa Hyvää Suomesta -merkin ylivoimatekijät kuluttajille entistä selkeämmin ja houkuttelevammin.
 

Hyvää Suomesta -kertoo tuotteen suomalaisuudesta sen mitä kuluttaja odottaa

Tutkimuksessa tiedusteltiin myös sitä, mitä elintarvikkeelta tarvitaan, jotta sitä voi kutsua suomalaiseksi.  Raaka-aineen täyttä suomalaisuutta odotti 59 % ja kun mukaan lasketaan ”ainakin pääosin” -vastaukset, niin voidaan todeta, että 96 % suomalaista odottaa tuotteelta suomalaista raaka-ainetta. Suomalaisen työn osalta täyden suomalaisuuden vaatimuksen esittää 65 % kuluttajista, ja kun mukaan lasketaan ”ainakin pääosin” -vastaukset, niin suomalaista työtä odottaa 94 % suomalaisista. 

Suomalaisomistusta odottaa hieman pienempi joukko: 72 % on sitä mieltä, että yrityksen pitäisi olla vähintään pääosin suomalaisomistuksessa. Toki löytyy myös joukko myös niitä, joiden mielestä suomalaisomistusta ei tarvita. Elintarvikkeiden reseptien suomalaisuutta vähintään pääosin odottaa 43 % kuluttajista. 

Elintarvikkeen raaka-aineen ja työn osalta nimenomaan Hyvää Suomesta -merkin kriteerit tukevat kuluttajien vaatimusta. Omistajuuteen tai resepteihin merkki ei ota kantaa lainkaan. 

 

Kiinnostus suomalaista ruokaa kohtaan sen kun kasvaa

Koronavuosi on lisännyt suomalaisen ruoan ostamista, mikä näkyy kaupan myynneissä, mutta myös tässä kyselytutkimuksessa. Kolmannes kuluttajista toteaa lisänneensä suomalaisen ruoan ostamista ainakin jonkin verran tämän vuoden aikana. Ilahduttavaa on se, että lisääjiä näyttää olevan reilusti nuorimpien ikäluokkien keskuudessa. Suurin piirtein saman suuruinen joukko aikoo yhä lisätä suomalaisen ruoan ostamista lähitulevaisuudessa. 
 

Yksi syy suomalaisen ruoan ostamisen lisäämiseksi on luonnollisesti koronaepidemia, mutta sitä vahvemmin perusteluina on Suomen talouden ja tuotannon etu, halu suosia suomalaista sekä puhtaus, turvallisuus ja laatu.

Ruuan suomalaisuus on kuluttajalle tärkeä ostovalintoihin vaikuttava tekijä

Suomalaisuus ruokavalinnoissa on ollut nosteessa jo vuosien ajan. Uusimman tutkimustuloksen julkisti yhteistyössä Valio Oy ja Vaasan Oy 22.9.2020 Pellolta avaruuteen -projektin seminaarissa. Kotimaisuus on paitsi tärkeä asia miltei kaikille suomalaisille, se myös ohjaa vahvasti ostovalintoja. Kotimaisuus nähdään myös osana ympäristöystävällisyyttä ja terveyttä, ja nimenomaan nämä asiat kumpuavat maataloudesta, eli oman maan raaka-aineiden käytöstä elintarvikkeissa.

Tässä mielipideilmastossa on entistä tärkeämpää se, että kuluttaja suomalaista ruokaa ostaessaan valitsee aidosti suomalaisen vaihtoehdon, raaka-ainetakuulla. Siis Hyvää Suomesta -merkityn tuotteen.
 

Tutkimuslähteet: 

Kantar TNS Agri Oy 14-19.8.2020, n=1101 ja 21-26.8.2020, n=1002, On-line panel/Forum, 18+ väestö Manner-Suomessa.

https://pelloltaavaruuteen.fi/

Kirjoittanut Minna Asunmaa 23.9.2020